Category: Uncategorized

Mietin pitkään mitä kirjoittaisin vuoden viimeiseksi tekstiksi Retikan blogiin ja pitkän pohdinnan jälkeen, en kuitenkaan keksinyt mitään järkevää. Pääsettekin nyt lukemaan hieman ajatuksiani kuluneesta vuodesta ja muistelemaan mitä kaikkea vuosi 2022 pitikään sisällään.

Opiskeluvuosi 2022 alkoi rauhallisesti kiireisen kakkosvuoden syksyn jälkeen. Olin käynyt avoimen kautta jo muutamia kevään kursseja alta pois, joten sain ottaa vähän rauhallisemmin koulun kannalta, mikä teki hyvää todella hektisen syksyn jälkeen. Kevään kursseista erityisesti jäi mieleen ruoanvalinta ja syömiskäyttäytyminen, joka sisälsi paljon mielenkiintoista keskustelua. Helmikuussa aloitin Taekwon-don yliopiston joukkueessa, yhdessä vpj- matildan kanssa. Onkin ollut todella kivaa pitkästä aikaa treenata joukkueessa ja valmentajan kanssa, eikä vain yksin salilla. Opintojen ja treenien lisäksi kevääseen kuului paljon kivoja tapahtumia, kuten (peruttu) Tahkofest, Pikkulaskiainen, Retikan omat kaverisitsit, vappuristeily yhdessä Terhon ja Sociuksen kanssa, sekä kauan odotettu vappu. Tänä vuonna päästiinkin ensimmäistä kertaa yliopistoaikanani juhlimaan perinteistä opiskelijavappua ilman koronan rajoituksia, ja ai että se tuntui hyvältä. Elokuussa suoritin myös neljä viikkoa kestävän kandiharkan Ravistamossa . Harkka oli hyvin mielenkiintoinen ja pääsinkin seuraamaan erilaisia vastaanottoja, niin yksityisillä lääkäriasemilla, kuin eri kuntoutuskeskuksissa.

Syksyllä käynnistyi kolmannen vuoden opinnot, joihin kuuluu 30 op moduuliopinnot, kandin kirjoitus ja siihen liittyvät kurssit, kanditentti sekä muutama muu pakollinen kurssi.  Syksy alkoi Gut microbiota in health and disease- kurssilla, joka oli mielestäni todella vaativa ja aikaa vievä, mutta samalla varmasti mielenkiintoisin kurssi mitä olen käynyt. Kurssilla päästiin todenteolla syventymään suolistomikrobistoon kansainvälisten luennoitsijoiden, esitelmien ja labrojen avulla. Koronan takia fuksivuoden labroista lähes kaikki peruttiin, joten oli kiva päästä tutustumaan myös laboratoriotyöskentelyyn.  Kurssi vei kuitenkin alkusyksystä lähes kaiken aikani ja ehdinkin kurssin tehtävien lisäksi käymään oikeastaan vain treeneissä. Lokakuun jälkeen, kun kurssi tuli päätökseen, oli aika keskittyä kandin kirjoittamiseen ja tuntuikin luontevalta kirjoittaa kandi suolistomikrobistoon liittyvästä aiheesta, kun alkusyksy oli mennyt yksinomaan sen parissa. Tällä hetkellä kandi ei ole kuitenkaan edennyt alkumetreiltä kauemmas, sillä työt lelukaupassa vei suurimman osan loppusyksystä. Pari urheiluravitsemuksen kurssia tuli syksyllä kuitenkin myös suoritettua.

Vaikka syksy kului pääosin opintojen parissa, mahtui muutama tapahtumakin kalenteriin. Alkusyksystä pääsi tutustumaan fukseihin neljän tähden illallisella sekä fuksisitseillä. Pääsin edustamaan Retikkaa Preemion vuosijuhlilla lokakuussa sekä Terhon ihka ensimmäisillä vuosijuhlilla joulukuussa. Molemmat vuosijuhlat olivat ikimuistoiset ja täynnä juhlahumua. Innolla odotan jo parin vuoden päästä järjestettäviä Retikan omia vuosijuhlia. Viimeisimpänä tapahtumana oli Retikan pikkujoulusitsit, jossa pääsi juhlimaan kulunutta vuotta hyvässä seurassa ja hyvän ruuan äärellä.

Vuosi 2022 oli jälleen tapahtumarikas ja kiireinen. Vaikka opiskelu on tärkeää, ensi vuonna priorisoin kuitenkin itseni ja läheiseni. Vaikka en yleensä uudenvuoden lupauksia tee, olen päättänyt tulevana vuonna pitää joka viikko vähintään yhden vapaapäivän. Tämän päivän pyhitän levolle, enkä edes mieti koulu-tai työasioita. Ensi keväänä aion muutenkin pitkästä aikaa ottaa hieman rennommin. Tavoitteenani on kirjoittaa kandi ja suorittaa siihen liittyvät kirjoitus- ja puheviestinnän kurssit, sekä tehdä pakollisen terveyden edistämisen projektin ja kanditentin. Muita kursseja en aio keväälle ottaa, joten kesäloman pääsen aloittamaan muutamaa kuukautta aiemmin kuin yleensä. Keväällä aloitan myös Retikan puheenjohtajana, joten onkin hyvä, että pj-hommille ja tulevien tapahtumien suunnitteluun jää hyvin aikaa. Tuntuukin hyvältä jättää kiireinen vuosi taakse ja toivottavasti ensi vuonna pystyn nauttimaan enemmän ystävistä ja vapaa-ajasta. Nyt vielä lomaillaan hetki ennen ensivuoden koitoksia <3

-Sara, rahastonhoitaja

Sain huikean mahdollisuuden osallistua Kuopion kaupunginorkesterin kausikonserttiin pari viikkoa sitten. Alun perin ainejärjestömme oli tarkoitus käydä yhdessä katsomassa eräs kausikonserteista, mutta konsertin peruunnuttua sain kuitenkin tilaisuuden käydä katsomassa jonkin toisen esityksen sen sijaan. Valitsin konsertin nimeltä Meidän oma tähti ja kerron teille hieman kokemuksiani tuon illan tapahtuneista.

Meidän oma tähti- konsertissa viulussa solistina esiintyi Kuopion kaupunginorkesterin oma jäsen Johannes Põlda ja illan esitys koostui kolmen eri säveltäjän vivahteikkaista kokonaisuuksista. Tämän korvaavan esityksen valitsin sen enempää tietämättä, mitä illan aikana tultaisiin soittamaan. Se lisäsi omaa intoani konserttiin menoon, sillä en voinut muodostaa minkäänlaisia ennakko-oletuksia siitä, mitä tulisin todella kokemaan. Olen ollut itse kiinnostunut klassisesta musiikista, mutta sen kuunteleminen, ja etenkin paikan päällä, on jäänyt todella vähäiseksi. 

Itse kokemus konsertista oli huikea! Kuten jo aiemmin sanoin, ei minulla ollut mitään ennakko-oletuksia illasta, jonka vuoksi sain yllättyä illan aikana monesti. Totesin pian soiton alettua, että valintani konsertista osui nappiin, sillä viulu on yksi itseäni eniten kiehtovista soittimista. Itsessään tämän huikean konsertin kuuleminen ja näkeminen antoi mukavasti vastapainoa kiireisten opintojen keskellä. Mieli tyhjeni täysin tätä esitystä seuratessa ja olo oli illan päätteeksi ihanan rento ja tyyni. Esitys oli tosiaan myös visuaalisesti hyvin kaunis. Oli ilo seurata eri soittimien muodostamaa harmonista kokonaisuutta ja kuinka kukin soittaja tiesi oman paikkansa kokonaisuuden muodostuksessa. Soittajien omaa tapaa soittaa oli ilo katsella ja eri soittimien omat tähtihetket sinfonioiden pyörteissä olivat sielua hiveleviä. 

Musiikin kuunteleminen ja katseleminen paikan päällä on kerta kaikkiaan upeaa! On kiehtovaa nähdä kuinka erilaisia ääniä eri soittimista voikaan saada ja kuinka paljon eri soittimia yhden sinfonian takana on. Konsertissa huomasi, kuinka pienilläkin lisäyksillä saatiin aikaan vaikuttava efekti siihen, miltä kokonaisuudessaan soitto kuulosti. Sooloviulisti Põldan soitto oli älyttömän vaikuttavaa sekä taitavaa. Hän soittamassa kokonainen orkesteri taustallaan oli vaikuttava kokonaisuus, jonka edessä katsomo hiljeni tyystin. Jään lämmöllä muistelemaan tätä iltaa.

Haluan teille kaikille lukijoille suuresti suositella tämän orkesterin konserteissa käymistä! Konserteissa pääsee nauttimaan todella taitavasta ja kauniista soitosta. Itse hämmästyin, kuinka edulliseen hintaan opiskelija voi käydä näitä kausikonsertteja seuraamassa. Tavallisesti opiskelijalipun hinta on noin 11 euroa ja jos illan näytökseen ostaa lipun samana päivänä, jää hintaa vain 4 €. Mielestäni on huikeaa, että opiskelija voi näin edulliseen hintaan päästä kuulemaan näin taidokasta soittoa. Itse tulen varmasti hyödyntämään tätä jatkossa.

Kiitos vielä suuresti Kuopion kaupunginorkesterille tästä kokemuksesta!

Ihanaa joulunaikaa kaikille! Toivottavasti tavataan myös musiikin parissa. Lisää tietoa tulevista kausikonserteista löytyy osoitteesta: www.kuopionkaupunginorkesteri.fi

Terkuin: Retikan varajäsen Roosa Huhta

Itä-Suomen yliopisto, ravitsemustiede

Jos pitäisi valita yksi herkku maailmasta, söisin varmaan pelkästään pullaa. En siis turhaan ole innoissani siitä, että ensi viikon tiistaina, 4.10 vietetään kansallista korvapuustipäivää! Kyseinen päivä ei ole ollut mulle tuttu, kun vasta muutaman vuoden ja siksi koen tärkeänä levittää tätä ilosanomaa myös muille. Ollaan viimeisten kahden opiskeluvuoden aikana leivottu kavereiden kanssa korvapuusteja yhdessä tuona päivänä, ja siitä on muodostunut kiva perinne. Olen myös pullan leipomisen kokemusasiantuntija, joten nyt pääsen jakamaan vinkit täydelliseen pullataikinaan myös teidän kanssa!

Vinkki 1: Leipominen on huomattavasti hauskempaa muiden kanssa kuin yksin. Kokoa siis hyvä porukka kasaan ja sopikaa leivontatreffit!

Vinkki 2: Kananmunan voi jättää pois taikinasta, mikä helpottaa myös allergioiden ja erityisruokavalioiden huomioimista! Valmiit pullat voi myös ”voidella” esimerkiksi kahvilla, mikäli kananmunaa ei voi käyttää.

Vinkki 3: Älä noudata ohjetta liian orjallisesti. Esimerkiksi jauhojen määrä ei välttämättä vastaa ohjeessa annettua määrää. Gluteenittomia pullia leipoessa taikina saa olla paljon löysempää, kuin normaalisti.

Vinkki 4: Mikäli olet yhtä kärsimätön leipuri kuin minä, taikina kannattaa kohottaa uunissa, joka on hieman lämmin. Näin pullat kohoavat ja valmistuvat nopeammin.

Vinkki 5: Kokeile erilaisia täytteitä! Kanelin sijaan täytteeseen voi laittaa esimerkiksi vaniljaa, nutellaa, kinuskia tai pistaasitahnaa.

Ihanaa viikonloppua ja pullantuoksuista syksyä <3

-Emmi, hallituksen varajäsen

Moikka uudet opiskelijat ja paljon onnea opiskelupaikasta ravitsemustieteillä! Opinnot ovat aluillaan ja tuleva syksy saattaa aiheuttaa jo pientä jännitystä. Kokosin muutamia vinkkejä uusille opiskelijoille helpottamaan opintojen alkua, mutta myös vanhoille opiskelijoille muistia virkistämään.

Tapahtumat

• Retikan omat tapahtumat julkaistaan Retikan (@retikkary) Instagram ja Facebook-sivustoilla. Täältä kannattaakin jo käydä hieman kurkkaamassa viime vuoden tapahtumia!
• Retikan jäseneksi kannattaa liittyä heti opintojen alussa, jolloin pääset osallistumaan Retikan järjestämiin erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Linkin liittymiseen löydät valikosta ”Liity jäseneksi”.
  • Tapahtumien ja koulutusten lisäksi pääset viihtymään Retikan huoneella ja nauttimaan kahvihetkien antimista.
• Tapahtumien sisäänpääsyliput ostetaan yleensä Kide.app -sovelluksella, joten tämä kannattaa ladata jo valmiiksi puhelimeen. Sovelluksesta voi jo nyt käydä katsomassa tulevan syksyn muiden ainejärjestöjen tapahtumia. Pyrithän silti ensisijaisesti osallistumaan Retikan järjestämiin tapahtumiin ja tuutorointiin! 😉
  • Varsinkin ensimmäiset viikot ovat aktiivista tutustumista toisiin opiskelijoiden ja luvassa on useita tapahtumia! Erityisesti kannattaa odottaa Retikan fuksisitsejä, kastajaisia, kaupunkisuunnistusta ja Retikan neljän tähden illallista.

Liikunta

Kuopiossa on hurjasti liikuntamahdollisuuksia ilmaiseksi ja opiskelijahinnoin!

• Sykettä on Kuopion korkeakoulujen liikuntapalvelu, joka tarjoaa hurjasti erilaisia liikuntamahdollisuuksia, kuten kuntosaleja ympäri Kuopiota, ryhmäliikuntatunteja, lajikokeiluja ja ravitsemuspalveluja. Palveluja pääset testaamaan ilmaiseksi 29.8.–14.9. Seuraa Sykettä Kuopio Instagram sivuja ja saat ajantasaista tietoa palvelusta!
  • Retikka tarjoaa lisäksi viikoittaisia salivuoroja Sykettä-palvelun kautta, joissa pääsee pelaamaan kaverien ja uusien tuttujen kanssa esimerkiksi sulkapalloa, koripalloa tai lentopalloa.
• Kuopio tarjoaa loistavat lenkkeily ja pyöräilymaastot. Suosituimpia polkuja ovat Puijonlaakson ja Neulamäen luontopolut ja keskustan lähettyvillä Väinölänniemi ja Valkeisen lampi. Pyörä soveltuu loistavasti kulkemiseen Kuopiossa. Jos oman pyörän hankkiminen on vielä työn alla, voit ottaa käyttöön Kuopion sähköavusteiset Vilkku-fillarit.
• Kuopio tarjoaa myös talvisin hurjasti liikuntamahdollisuuksia, kuten hyvät hiihto- ja luistelumahdollisuudet. Muista siis ottaa muuttokuormaan mukaan sukset ja luistimet, jotta pääset kokemaan Kallaveden luonnonjäät, jonka rata on pisimmillään 12,5 kilometriä!

Ruoka

• Meille ravitsemustieteilijöille tietenkin päivän paras hetki on lounas ja erityisesti opiskelijalounas. Opiskelijaravintoloita löytyy kampuksilta, mutta myös keskustassa Savotalo ja Musiikkikeskus tarjoavat opiskelijahintaisen lounaan. Opiskelijalounasta varten kannattaa ajoissa ladata Frank-sovellus, josta löytyy helposti oma opiskelijakortti.
• Opiskelijaravintoloiden lisäksi Kuopiossa voi nauttia muissakin ravintoloissa, joten tässä muutama suositus:
  • Puijon maja: Aamulenkin jälkeen aamupalalle
  • Ozaki: Sushibuffet, jossa viihtyy isommallakin seurueella useita tunteja
  • Blocco: Tunnelmallinen ravintola, jossa on huhujen mukaan Kuopion parhaat pizzat
  • Isä Camillo: Juhlistamaan vaikka isän 60-vuotissyntymäpäiviä
  • Burger5 ja Amarillo: Approjen ehdottomat ykkösravintolat
  • McDonald’s: Sitsien päätepiste

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille ja nähdään kesätapaamisessa 31.8!

Hei kaikki ja ihanaa alkanutta kevättä!

Pääsiäisen päätyttyä ja ajatusten kääntyessä kohti vappua alkavat myös ensimmäiset, heti maaliskuussa alkaneet nelosten harjoittelut saapua päätökseensä. Omaltakin osaltani urakka on jo ohi, mutta palatkaamme vielä hetkeksi harkkatunnelmiin myös maisteriopiskelijan näkökulmasta!

Ravitsemustieteen maisteriopintoihin kuuluu yksi harjoittelujakso kumpanakin vuonna. Ravitsemusterapeutin pätevyyteen tähtäävillä opiskelijoilla neljännen vuoden harjoittelu tehdään perusterveydenhuollossa, useimmin terveyskeskuksessa, ja on kestoltaan kuusi viikkoa. Harjoittelun voi kuitenkin suorittaa esimerkiksi myös yksityisellä puolella, järjestössä tai yksityisyrittäjän työparina. Viidennen vuoden opinnot keskittyvät puolestaan erikoissairaanhoidon ravitsemuksellisiin vaatimuksiin, ja tällöin jokainen kahdeksan viikon mittainen harjoittelu suoritetaan sairaalassa. 

Harjoittelupaikat jaetaan molempina vuosina yliopiston toimesta, mutta paikan tyyppiä ja sijaintia saa perustellusti toivoa. Omalta perusterveydenhuollon harjoittelultani toivoin mahdollisimman monipuolista kokemusta sekä asiakasryhmien että ylipäänsä ravitsemusterapeutin työnkuvan kannalta, joten asetin toiveeksi julkisen terveyskeskuksen. Sopiva paikka löytyikin lopulta Kangasalan keskusterveysasemalta.

Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimii yksi ravitsemusterapeutti, joka vastaa alueellaan muun muassa sekä terveyskeskuksen vastaanottotyöstä, kaupunginsairaalan osastokonsultaatioista että muusta ravitsemushoidon ja -ohjauksen kehittämistyöstä. Ravitsemusterapiapalvelut sijoittuvat keskuksessa keskusneuvolan yhteyteen, ja kun samalla käytävällä työskentelevät myös terveydenhoitajat, puheterapeutit, diabeteshoitajat ja muistihoitajatkin, tulee moniammatillinen yhteistyö aivan konkreettisesti lähelle. 

Harjoitteluni aikana pääsin seuraamaan ja ohjaamaan vastaanottokäyntejä niin terveyskeskuksessa kuin ikääntyneiden ja kehitysvammaisten asumisyksiköissäkin. Asiakasohjaukset painottuivat näinä viikkoina erityisesti painonhallintaan ja lihavuuden hoitoon, syömishäiriötyyppiseen oireiluun ja lasten erittäin valikoivaan syömiskäyttäytymiseen. Sivusimme lisäksi myös keliakiaa, liikuntaravitsemusta, allergioita, IBS-oireita ja muita vatsavaivoja sekä osastohoidon kautta vajaaravitsemusta ja täydennysravintovalmisteiden käyttöä. Kokemus todellakin oli toiveeni ja odotusteni mukaisesti monipuolinen!

Harjoittelujaksolle sattui myös useiden eri työryhmien kokouksia muun muassa ravitsemushoitosuosituksen päivitykseen ja tulevan hyvinvointialueen suunnitteluun liittyen. Vedimme myös ryhmäohjauksia eri kohderyhmille aiheinaan painonhallinta, luuston ja suun hyvinvointi sekä lihasvoiman ylläpito ikääntyessä. Vierailin lisäksi päivän Tampereen kollegoiden luona toisen harjoittelijan kanssa sekä Kangasalla lastenneuvolan ja diabeteshoitajan vastaanotoilla nähdäkseni myös muiden ammattilaisten toimintaa ja niitä lähtökohtia, joista ravitsemusterapialähetteitä meillekin tehdään. Harjoittelun aikaisiin tehtäviini kuului myös ohjausmateriaalien päivittämistä ja taustatyötä koululaisten ravitsemusohjauspolkua varten. 

On innostavaa huomata olevansa edelleen oikealla alalla ja alkavansa hiljalleen hahmotella, minkä tyyppisestä työstä voisi itsekin tulevaisuudessa nauttia. Harjoittelu terveyskeskuksessa antoi hyvän kuvan siitä, minkälaista työskentely yhdessä meitä työllistävimmistä ympäristöistä voi olla. Kuusi viikkoa kuluu lopulta kovin nopeasti, ja palaan nyt opintojen pariin monta kokemusta ja oppia rikkaampana. Ensin nautitaan kuitenkin pitkästä kesästä ja kauan odotetusta lomasta! 

Jos harjoitteluista erityisesti maisterivaiheessa heräsi kysymyksiä tai muita mietteitä, laita ihmeessä viestiä, niin pohditaan yhdessä 😊

Ihanaa kesän odotusta ja tsemppiä loppukevään opintoihin!

Terkuin,

Anna

Kv- ja kulttuurivastaava

Moikka kaikille!

Täällä kirjoittaa viestintä- ja somevastaava Silja, ja tässä postauksessa aion kertoa kandiharjoittelustani Savon Sydänpiirillä. Tämä postaus on siis erittäin hyvä sinulle, joka mietit tai etsit vielä omaa kandiharjoittelupaikkaa! Itselleni kandiharjoittelupaikkaa etsiessäni näistä kandiharjoitteluista kertovista blogipostauksista ja Instagramin harkkapäiväkirjoista oli todella paljon apua, joten siksi halusin tällaisen itsekin kirjoittaa tänne Retikan blogin puolelle.

Taustatietona haluan ensin kertoa, että halusin paikan ensisijaisesti Kuopiosta, mutta hain muutamaa paikkaa myös Tampereelta. Eniten olisin halunnut päästä seuraamaan terveyskeskuksessa tai sairaalassa työskentelevän ravitsemusterapeutin työtä, mutta näissä kahdessa isossa kaupungissa kandiharjoittelijoita ei valitettavasti pystytty ottamaan juuri tänä ajankohtana tai ollenkaan. Aloin pohtimaan, mihin muualle voisin hakea ja sainkin kandiharjoitteluista vastaavalta opettajalta myös apua Kuopiosta löytyvän kandiharjoittelupaikan mietinnässä. Päätin hakea itseäni eniten kiinnostaviin yhdistyksiin/liittoihin, joissa työskentelee laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja lopulta sainkin paikan Savon Sydänpiiriltä.

Ensimmäisenä voisin kertoa hieman Savon Sydänpiiristä. Savon Sydänpiirin tehtävä on yhdessä Savon alueen yhdistysten kanssa tarjota tietoa, tukea ja monipuolista toimintaa sydänsairastuneille sekä kaikille terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Sydänpiirit ovat siis Sydänliiton alla olevia alueellisia toimijoita, ja piirit jakautuvat moneen eri paikalliseen yhdistykseen. Savon Sydänpiirillä on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää, joista toisen työtä olin seuraamassa harjoitteluni ajan. Ohjaajani on laillistettu ravitsemusterapeutti, joten oli mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaista ravitsemusterapeutin työ voi olla yhdistyksessä.

Suoritin neljän viikon kandiharjoitteluni helmi-maaliskuun vaihteessa, sillä meillä sattui olemaan läsnäolopakollisesta opetuksesta viiden viikon tauko lukujärjestyksessä. Opinnot kuitenkin jatkuivat normaalisti, ja minulla olikin harjoittelun kanssa päällekkäin neljä käynnissä olevaa kurssia. Opintojen ja työpäivien yhdistäminen vaati siis hieman aikataulutusta. Koen, että tämä oli silti tältä keväältä paras ajankohta suorittaa harjoittelu.

Työtehtäväni harjoittelussa olivat monipuolisia, ja neljään viikkoon mahtuikin paljon erilaisia tehtäviä ja tapahtumia. Joka tiistai ja torstai pääsin ohjaajani mukaan seuraamaan Apajassa tapahtuvia Sydän-terveysmittauksia ja juttelemaan myös ravitsemusteemoista ohikulkijoiden kanssa. Harjoittelujaksolleni osui kaksi Sydänpiirin järjestämää luentoa, joita pääsin seuraamaan ja myös itse osallistumaan. Luennot käsittelivät ikääntyneiden ravitsemusta ja sydänpotilaan ensihoitoa. Itse pääsin jälkimmäisellä kerralla myös mittaamaan osallistujien sydämen rytmejä laitteella, joka tunnistaa ja tarkkailee sydämen rytmihäiriöitä. Pääsin myös seuraamaan kahta sydänsairastuneiden verkkokurssin tapaamiskertaa ja niissä aiheina olivat sydämen tahdistin, läppäleikkaus ja sydämen vajaatoiminta sekä sydänpotilaan ravitsemus. Harjoitteluni viimeiselle viikolle osui Sydänpiirin järjestämä Voi Hyvin-kurssi Kunnonpaikassa. Pääsin ideoimaan kurssin sisältöä ja myös itse pitämään aktiviteetteja kurssilaisille. Järjestin esimerkiksi leikkimielisen kasvisten maistelukilpailun sekä tuolijumppatuokion kurssilaisille. Erilaisten luentojen ja tapahtumien lisäksi harjoittelu sisälsi myös sosiaalisen median ja mainosten ideointia ja toteutusta, piirin toimintaan liittyviä toimistotehtäviä sekä esimerkiksi nettisivujen ja tapahtumakalenterin päivitystä.

Harjoittelu oli mieluinen, ja koen sen hyödylliseksi. Tämä harjoittelu vahvisti haluani työskennellä ravitsemusterapeuttina terveydenhuollon puolella. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä, millaista ravitsemusterapeutin työ voi olla muualla, kuin terveydenhuollossa. Harjoittelun aikana opin paljon uutta sydänsairauksista sekä niiden hoidosta. Sen lisäksi pääsin myös kohtaamaan paljon ikäihmisiä, jota en vielä harjoittelun alussa kokenut kovin luontevaksi itselleni.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Terkuin,

Silja

Viestintä- ja somevastaava

Yksi tämän vuoden yhteistyökumppaneista on Linseed, jolta saimme testiin erimakuisia pellavansiemenrouheita! Valo24h:n rouheissa käytetään suomalaista paahdettua pellavansiementä, jossa on pähkinäinen maku. Jo yksi ruokalusikallinen sisältää koko päivän omega-3:n annoksen sekä pellavan kuidut aktivoivat suoliston normaalia toimintaa. Lisäksi tuotteet sopivat vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, keliaakikoille ja vegaaneille. Oli pellavansiemenrouhe sinulle sitten vanha tuttu tai uusi juttu niin tässä on muutamia vinkkejä, miten sitä voi hyödyntää arjen ruoanlaitossa!

Valo24h:lta löytyy seuraavat tuotteet, jotka saimme myös kokeiluun:

• paahdettu pellavansiemen
• paahdettu rouhittu pellava
• paahdettu rouhittu pellava + tyrni
• paahdettu rouhittu pellava + puolukka LUOMU
• paahdettu rouhittu pellava + mustikka
• paahdettu rouhittu pellava + vadelma-granaattiomena

Mikä olisikaan parempaa kuin aloittaa päivä herkullisella aamupalalla tai luentojen välissä nauttia maukas välipala! Pellavansiemenrouhetta voi käyttää moneen eri tarkoitukseen ja makuja vaihtamalla saa pientä piristystä. Rouhetta voi käyttää esimerkiksi puuron tai myslin seassa, sellaisenaan jugurtin päällä tai vaikka smoothiessa. Valmistimme itse marjasmoothien, johon lisäsimme Valo24h:n mustikan makuista pellavansiemenrouhetta. Nam! Rouhe tuo smoothieen lisää makua ja tekstuuria.

Smoothien ohje:

• n. 500 g pakastemarjoja (mustikka, mansikka, vadelma)
• kaksi keskikokoista banaania
• yksi purkki (400 g) Alpro Greek Style Vaniljaa
• oman maun mukaan pellavansiemenrouhetta

Ohje on todella yksinkertainen eli kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään joko sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa! Marjoja kannattaa sulattaa hieman ennen sekoittamista, jotta se on helpompaa. Jos smoothie meinaa jäädä liian paksuksi, joukkoon voi lisätä hieman vettä tai haluamaansa maitoa. Lopuksi päälle voi sirotella pellavansiemenrouhetta. Resepti on helppo muokata oman maun mukaiseksi!

Rouheita voi käyttää myös hyödyksi niin suolaisessa kuin makeassakin leivonnassa. Valo24h:n sivuilta löytyy paljon reseptejä, joissa niitä on hyödynnetty. Sivuille pääset tästä linkistä. Ohjeita löytyy aina suolaisesta piirakasta korvapuusteihin asti! Sivuilta löytyy myös paljon muuta tietoa tuotteista ja niiden käytöstä. Smoothien lisäksi leivoimme porkkanasämpylöitä. Lisäsimme taikinaan mukaan maustamatonta pellavansiemenrouhetta ja itse sämpylöiden päälle ripottelimme kokonaisia pellavansiemeniä. Sämpylöistä tuli todella kuohkeita ja herkullisia!

Pellavansiemenet ovat siis monikäyttöisiä ja niissä on paljon terveyshyötyjä. Siemeniä kannattaa kokeilla myös esimerkiksi itsetehdyn näkkileivän tai granolan seassa! Tiesitkö, että kokonaisista pellavansiemenistä voi valmistaa hiusgeeliäkin?

Mukavaa kevättä!

Yritysyhteistyövastaava Eliina ja muu Retikan hallitus

Moikka ja hyvää alkanutta vuotta kaikille! 

Tämä vuosi on alkanut kiireellisissä merkeissä ja eletäänkin jo tammikuun puoliväliä. Muutaman viikon kuluttua aukeaa tuutorihaku vuodelle 2022. Sen kunniaksi ajattelin kertoa omasta kokemuksestani vertaistuutorina.

Tuutorit auttavat uusia opiskelijoita aloittamaan opinnot sekä tutustumaan kampusympäristöön. Joka vuosi Itä-Suomen yliopistossa toimii neljänlaisia tuutoreita: vertaistuutoreita, seniorituutoreita, maisterituutoreita ja kv-tuutoreita. Tuutoriksi haetaan hakulomakkeella, joka aukeaa tänä vuonna 25.1. Haun jälkeen Retikan hallitus yhdessä ravitsemustieteen laitoksen opettajien kanssa valitsee uudet tuutorit.

Tiesin jo heti fuksivuoteni alussa, että haluan tuutoriksi. Omasta fuksivuodestani jäi hyviä muistoja ja halusin olla luomassa niitä uusille opiskelijoille. Koin tuutoroinnin tärkeäksi, sillä opintojen aloittaminen on jännittävää ja uutta tietoa tulee paljon. Ainakin itseäni jännitti opintojen aloittaminen ja uudelle paikkakunnalle muutto. Halusin myös tutustua uusiin ihmisiin sekä järjestää tapahtumia uusille opiskelijoille. Vaikka aluksi pelkäsin tuutoroinnin käyvän raskaaksi, todellisuudessa se oli hyvää vastapainoa opiskelulle.

Tuutorikoulutukset alkavat ennen kesää ja niitä oli muistaakseni kolme, joista viimeinen oli juuri ennen opintojen alkua. Niiden väliin sijoittui erilaisia tehtäviä, kuten aikataulutuksen ja tuutorisuunnitelman tekemistä. Koulutuksissa mm. tutustuttiin yliopiston palveluihin, harjoiteltiin esiintymistä ja tehtiin tutustumisharjoitteita. Tavallisesti nämä tapahtuvat livenä ja se mahdollistaa muiden ainejärjestöjen tuutoreiden tapaamisen. Koronan vuoksi kaikki koulutuksemme olivat etänä, joten tutustuminen yliopistoon sekä muihin tuutoreihin jäi vähäisemmäksi.

Suurin osa tuutoroinnista sijoittuu alkusyksyyn, mutta suunnittelu aloitetaan jo kesällä. Olimme yhteydessä fukseihin ennen opintojen alkua, teimme fuksiopasta ja perustimme mm. yhteisen Facebook-ryhmän. Ensimmäisenä päivänä olimme fukseja vastassa koululla ja olimme mukana orientaatiossa. Illemmalla kokoonnuimme Valkeisella, jossa ohjelmassa oli toisiimme tutustumista ja rentoa hengailua. Ensimmäisten viikkojen aikana järjestimme monipuolisesti erilaista ohjelmaa. Kävimme esimerkiksi retkellä Puijonnokan laavulla, poikkitieteellisellä risteilyllä Kallavedellä Sociuksen kanssa sekä osallistuimme kaupunkisuunnistukseen. Ohjelman suunnittelussa on melko vapaat kädet ja mahdollisuus päästää oma luovuus valloilleen!

Olen nauttinut tuutoroinnista ja se on yksi mieluisimmista vastuutehtävistä, joissa olen toiminut. Uusiin ihmisiin tutustumisen, ohjelman pitämisen ja uuden oppimisen lisäksi tuutorointi on hyvä tapa verkostoitua. Se luo uusia ystävyyssuhteita, jotka voivat yltää pitkälle. Tuutorit saavat toiminnastaan haalarimerkin, opintopisteitä ja kiitosillallisen. Omasta kokemuksesta voin suositella kaikkia hakemaan rohkeasti mukaan tuutorointiin, jos se vähääkään kiinnostaa!

Tsemppiä tuleville tuutoreille jo etukäteen!

Terkuin, 

Silja-Liina

Tapis

”En tajuu miten et nuku kun rakastan nukkumista!”

Muun muassa tämän lausahduksen olen kuullut joskus liittyen unettomuuteen. Vaikka se kaikessa järjettömyydessään on hauska, toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei unettomuus ole aina oma valinta. Lisäksi se ei ainakaan kaikkien kohdalla ole silmän räpäyksessä ratkaistavissa oleva ongelma.

Mediassa ja milloin missäkin puhutaan unen tärkeydestä ja sen merkityksestä jaksamiseen, mikä toki on olennainen tekijä kokonaisvaltaisen terveyden kannalta. On tärkeää, että asia on puheenaiheena, ja paljon vinkkejä parempien yöunien saavuttamiseksi onkin. Täytyy muistaa välttää älylaitteiden käyttöä liian myöhään, liikkua riittävästi, jotta unenpaine ehtii kasvaa tarpeeksi iltaa kohden, kuitenkaan haalimatta liikaa töitä ja/tai opintoja, jotta ne eivät vaikuttaisi unen saantiin ja laatuun.

Nämä kaikki ovat hyviä neuvoja, joista moni saattaakin saada apua. Mutta mikä avuksi, kun kaikki keinot on jo koitettu, eikä mikään tunnu auttavan? Kun ahdistus nukkumaan menemisestä vain yltyy yön lähestyessä, ja makuuhuoneesta muodostuu lopulta vastenmielisin paikka koko maailmassa? Kun jokaista iltaa vallitsee stressi jälleen koittavasta väsymyksen täyteisestä huomisesta, jolloin koko arki on vaan yhtä suurta ponnistelua?

Näinä hetkinä huomaan toivovani mm. että voisin jollain yliluonnollisella tavalla esimerkiksi pärjätä täysin ilman unta, tai vaikkapa, että voisin vaan illan koittaessa iskeä jonkun piikin reiteen ja herätä seuraavana aamuna täysissä voimissani. 😀

Vaikka reseptillä saatavat unilääkkeet auttavatkin aika ajoin pahimpaan ”hätään”, koen, että suuri apu omalla kohdallani on  ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan myös armollisuus itseäni kohtaan. Olen esimerkiksi antanut itselleni luvan valvoa (:D), minkä olen huomannut helpottavan nukkumattomuudesta aiheutuvaa stressiä; ja lopulta olen saattanutkin saada unen päästä kiinni. Välillä myös esimerkiksi sohvalla nukkuminen auttaa, jos oma sänky tuntuu painajaismaisen kauhealta paikalta, jossa unen saamisesta ei ole tietoakaan. Lisäksi hyvä vinkki on olla katsomatta kelloa yön aikana – muuten nukuttujen tuntien vähyyttä alkaa helposti murehtia liikaa.

Elikkäs näihin kuviin ja tunnelmiin, voisin kirjoittaa aiheesta varmaan vieläkin pidempään, mutta ehkä tää ei kuitenkaan ole se mukavin ja joulumieltä kohottavin blogitekstin aihe näin tähän aikaan vuodesta. Toivon kuitenkin joka tapauksessa, että te saatte nukuttua hyvin! Ja jos ette, niin toivottavasti se uneton vaihe ei jatku pitkään ja saatte apua siihen! Ja ellei muuta, niin multa saa ainakin vertaistukea. 😀

Ihanaa joulunodotusta! 🙂

Terkuin, 

Riina