Minkälainen on työhistoriasi ja kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä työtehtävässäsi?
-Opiskelin ravitsemustiedettä Kuopion yliopistossa, josta valmistuin alkuvuonna 2009. Minusta ei valmistunut koulutusohjelman mukaisesti ravitsemusterapeuttia, vaan ravitsemustieteilijä, sillä olin keskittynyt opinnoissani Public Health Nutrition – opintoihin. Tein graduni silloisessa Kansanterveyslaitoksessa (nykyinen THL), jonne jäin työskentelemään joksikin aikaan tutkijana. Aloittelin tuolloin väitöskirjaani, josta ensimmäinen artikkeli valmistuikin. Tämän lisäksi työskentelin opintojeni ja tutkijan työn lomassa (lomat ja muu vapaa-aika) tavaratalossa myyjän tehtävissä. Kesällä 2009 pääsin töihin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan määräaikaiseen ylitarkastajan tehtävään, jolloin tutkijan työ sai jäädä, ja sillä polulla olen edelleen. Työvuosia Evirassa on siis kertynyt jo kohta 9 vuotta.
Miten olet päässyt nykyiseen työpaikkaasi? Millainen oli hakuprosessi?
-En ole koskaan varsinaisesti hakenut Eviraan töihin. Olin opintojeni aikana ilmoittanut tietoni Agronomiliiton työnhakijapankkiin ja päivittänyt tietoja tarvittaessa. Nykyinen esimieheni oli bongannut tietoni sieltä kesällä 2009 ja otti minuun yhteyttä tarjoten määräaikaista paikkaa ylitarkastajana Valvontaosaston Tuoteturvallisuusyksikössä. Kävin työhaastattelussa ja sain paikan. Tehtäviini kuuluivat lakisääteisen ravintolisien ilmoitusjärjestelmän koordinointi ja ilmoitusten käsittely, sekä muut esimiehen määräämät tehtävät. Käytännössä hoidin myös muita ravintolisiin liittyviä tehtäviä, kuten elintarvikevalvonnan ja elintarvikealan toimijoiden neuvontaa ravintolisiin liittyen. Käsittelin myös elintarvikkeiden täydentämistä koskevia ilmoituksia Evirassa. Määräaikaista työsopimustani jatkettiin pariin otteeseen, kunnes minulle tarjottiin mahdollisuutta vakinaiseen työsuhteeseen ravintolisien kansallisena asiantuntijana. Aikaisempi ravintolisistä vastaava ylitarkastaja oli siirtymässä toiseen yksikköön töihin, ja tehtävää tarjottiin minulle, koska olin hoitanut vastaavia tehtäviä jo määräaikaisena. Olin harkinnut jo siirtymistä kaupalliselle puolelle ravitsemusalan tehtäviin, mutta otin viran vastaan ja vuoden 2012 alusta alkaen olen hoitanut Evirassa siis ravintolisien valvonnan suunnittelun ja ohjauksen tehtävää. Työtehtäviini lisättiin vuoden 2016 huhtikuussa lisäksi uuselintarvikkeiden ja luontaisten toksiinien valvonnan suunnittelu ja ohjaus.
Minkälainen on tavallinen työpäiväsi?
-Tavallista työpäivää ei useinkaan ole. Työpäivän sisältö voi vaihdella hyvinkin paljon ja usein päivä kuluu aivan muuhun kuin mihin oli suunnitellut sen kuluvan. Työpäivän suunnitelmat voi muuttaa esimerkiksi määräystenvastaisen elintarvikkeen takaisinveto, jonka hoitaminen tulee aloittaa välittömästi. Samoin median yhteydenotot tai erilaiset mediakohut vievät yksikössämme paljon työaikaa. Niinpä alkavan työpäivän sisältöä ei aina voi suunnitella, vaan on oltava valmis hoitamaan niitä tehtäviä, mitä kulloinkin ilmaantuu.
Virastossa noudatetaan liukuvaa työaikaa, eli työpäiväni voi alkaa 7 ja 9 välillä. Yleensä käyn aamuisin läpi saapuneet sähköpostit ja vastaan kiireellisimpiin. Kysymyksiä lainsäädännön tulkinnoista ja elintarvikkeiden valvonnasta tulee paljon kunnista (elintarvikevalvojilta) sekä yrityksistä (elintarvikealan toimijoilta). Kysymykset eivät aina ole helppoja, joten niiden vastaamiseen voi vierähtää paljonkin aikaa, jos vastausta joutuu ensin selvittelemään ja tulkintaa muodostamaan yhdessä kollegoiden ja juristien kanssa. Yhteydenottoja tulee myös paljon puhelimitse. Työpäivään voi kuulua myös useita organisaation sisäisiä palavereita tai ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi ministeriön, eri viranomaisten, Euroopan komission ja eri elintarviketoimialojen) yhteistyöryhmien tapaamisia. Koulutusten ja luentojen suunnittelu, valmistelu ja toteutus tuovat vaihtelua toimistopäiviin. Ajoittain osallistumme myös kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tekemälle valvontatarkastuksille.
Minkälaisista luonteenpiirteistä ja taidoista on hyötyä työssäsi?
-Työn suorittaminen vaatii keskittymistä, mutta toisaalta myös valmiutta ja nopeaa reagointikykyä, erityisesti mediakohujen aikana. Työmäärä on usein suuri, minkä vuoksi hyvä paineensietokyky ja työtehtävien priorisointi ovat tärkeitä. Työ vaatii myös hyvää tilannetajua, vuorovaikutustaitoja sekä laaja-alaista näkökulmaa eri asioihin. Hyvät koulutustaidot ja halu kehittää asioita ovat eduksi.
Mikä työssäsi on palkitsevinta/haastavinta?
-Haastavinta työssäni on työskentely median kanssa, esimerkiksi erilaisten kohujen aikaan, koska aiheet tulevat ennalta arvaamatta ja vaativat nopeaa reagointia. Tuolloin kaikki muut työtehtävät joutuvat sivuun, vaikka niitä olisi paljon ja aikataulut painaisivat myös niissä. Myös asiakkaidemme (valvontaviranomaisten, viranomaisten, elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien) kysymykset voivat olla haastavia, jos vastausta ei ole valmiina ja vastaaminen vaatii perehtymistä laaja-alaisesti eri lainsäädäntöjen alueelle. Työmäärä on useimmiten myös haastava. Palkitsevaa on kuitenkin mediakohun onnistunut hoitaminen siten, että asiakkaat ja media ovat tyytyväisiä, samoin tyytyväinen asiakas saatuaan vastauksen kysymykseensä. Palkitsevaa on myös saada positiivista palautetta siitä, että valvonta ja siihen liittyvä ohjeistus on toimivaa. Työssäni lisäbonusta tuovat mahdollisuudet osallistua kansallisena asiantuntijana kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin (esimerkiksi EU komission työryhmiin) ja niissä käytäviin keskusteluihin, ja sillä tavoin saada vaikuttaa yhdessä tehtäviin päätöksiin.
Kuinka paljon pystyt vaikuttamaan työtehtäviisi tai työaikaasi?
-Työaikamme on joustava, kunhan on paikalla kello 9-15, eli jonain päivänä voi lähteä aiemmin, jonain myöhemmin. Mahdollista on myös tehdä viikoittain töitä etänä, jos työtehtävät sen sallivat. Työtehtävien järjestelystä ja toteuttamisesta vastaavat asiantuntijat itse, mutta toki on myös pakollisia tehtäviä, jotka jokaisen on hoidettava tietyllä tavalla ja aikataululla.
Koetko, että opiskeluaikaisilla vapaavalintaisilla opinnoilla, kandi-/gradutyön aiheella tai hallitustoiminnalla voi parantaa asemaansa työmarkkinoilla?
-Opintoja voi ja kannattaa toki hyödyntää työssä, jos se on mahdollista. Monipuolinen työkokemus opintojen aikana olisi myös tärkeää jo sen vuoksi, että tietäisi tarkemmin, mihin haluaa valmistumisen jälkeen suuntautua. Itse en opintojeni aikana vielä tiennyt, mitä haluaisin tehdä työkseni, joten en ehkä osannut valita oikeita opintoja. Siksi koen, ettei opintojeni sisällöstä ole juurikaan ollut hyötyä nykyisessä työssäni, mutta toisaalta opintojen aikana saamilla taidoilla kyllä. Asioiden pohtiminen eri näkökulmista, tiedon etsiminen, ryhmässä työskentely, neuvottelutaidot, koulutus- ja esiintymistaidot ovat kaikki tärkeitä asioita, jotka olisi hyvä opetella jo opintojen aikana. Myös toimimalla aktiivisena järjestöissä tai hallituksissa oppii hyviä organisointi- ja vuorovaikutustaitoja, joita voi hyödyntää työelämässä.
Kannattaako osaamistaan painottaa johonkin tiettyyn aihealueeseen vai onko parempi olla vain keskinkertaisen hyvä kaikessa?
-Kaikenlaista osaamista tarvitaan, riippuu siis siitä, mitä haluaa tehdä. Yhteen aihealueeseen syventymällä tulee kyllä sen aihealueen asiantuntijaksi, mutta vaarana on tulla sokeaksi muille näkökulmille. Aihealueesta viestiminen voi myös vaikeutua, jos viestiä ei saa muotoiltua tarpeeksi ymmärrettävään, kansantajuiseen muotoon. Tarvitaan siis sekä syvällisiä asiantuntijoita sekä niitä asiantuntijoita, jotka osaavat tulkita ja yhdistellä eri asiantuntijoiden tuotoksia kokonaisuuksiksi. Itse olen sitä mieltä, että on hyvä olla kiinnostunut asioista monipuolisesti ja siten saada laajempi näkökulma asioihin. Edustan siten ehkä jälkimmäistä asiantuntijuustyyppiä.