Milloin ja mistä valmistuit?
Valmistuin Kuopion yliopistosta v. 1995.
Mihin suuntauduit opinnoissasi?
Meillä oli yksi valmis suora opintoputki, jonka mukaan etenimme. Vapaavalintaisena suoritin urheiluravitsemuksen ja psykologian kurssit. En tiennyt vielä tuossa vaiheessa, mitä työuraltani halusin.
Onko sinulla erityisiä kiinnostuksenkohteita tällä alalla?
Työn myötä kiinnostuksen kohteeksi on noussut erityisesti elintapamuutoksen psykologinen näkökulma ja sen ohjaaminen sekä painonhallinta. Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen, kouluttaminen ja viestintä ovat asioita, joissa haluaisin kehittyä edelleen. Tällä hetkellä kiinnostavia asioita ovat syömisen taitoon ja ruokatajuun liittyvät asiat.
Teitkö opiskelun ohella jotakin sellaista, mikä auttoi työllistymään?
Enpä juurikaan.
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi valmistuttuasi? Työllistyitkö heti? Missä olet töissä nykyisin ja miten päädyit sinne?
Valmistuttuani jäin työttömäksi, mutta osallistuin heti Kuopion yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssille, joka käsitteli kehittämis- ja projektityötä terveydenhuollossa. Kesken kurssin sain opiskelukaverin kautta tuntityötä Sydänliitosta. Sen myötä pääsin pienten lyhyiden projektiluontoisten töiden kautta vakituiseksi työntekijäksi. Työnimike alkoi projektisihteeristä. Välillä toimin projektipäällikkönä, mutta varsinainen tavoitteeni oli ravitsemusasiantuntijan tehtävät. Pääsin oikeastaan unelmatyöpaikkaani heti ja sain pikkuhiljaa haastavampia tehtäviä ja oppia uusien työtehtävien myötä. Työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella, vaikkakin ravitsemukseen liittyvät asiat ovat olleet mukana koko ajan.
Mitä neuvoja antaisit ravitsemustieteen opiskelijoille?
Maailma on nyt erilainen kuin oman valmistumiseni aikoihin. Tämänhetkinen haaste ravitsemuskeskustelussa on sosiaalinen media ja jatkuva ravitsemussuositusten haastaminen. Somen hyödyntäminen on viestintätyössä itsellekin vielä aikamoinen haaste. Siihen kannattaa perehtyä jo opintojen aikana, jos mahdollista. Ymmärrys kuluttajien käsityksistä ja ihmisen ajattelun malleista on välttämätöntä.
Vaatimattomaltakin tuntuvat työt kannattaa ottaa vastaan, koska niistä voi poikia aina uusia mahdollisuuksia. Haastavilta tuntuviin asioihin kannattaa tietenkin myös uskaltaa heittäytyä mukaan. Kaikista kokemuksista on joka tapauksessa hyötyä jossain vaiheessa.
Kannattaa suhtautua myönteisesti oppimiseen ja uudistumiseen. Muutos on jatkuvaa kaikessa eikä koskaan tunne olevansa valmis. On hyvä tutustua itseensä työntekijänä, omiin vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin, ja pyytää rohkeasti arviointia lähipiiristä, opettajilta ja esimiehiltä.