Author: admin

Moi retikkalaiset! 

Täällä kirjoittaa Sara, viimeisen vuoden opiskelija ja eläköitynyt Retikka-aktiivi. Mua pyydettiin kertomaan mun hallitushistoriasta ja siitä, miksi kannattaa hakea jo fuksina mukaan hallitustoimintaan! Nämä syyt pätevät toki myös myöhemmin eli kannattaa ylipäätään lähteä mukaan, mutta tässä postauksessa keskityn syihin, miksi suosittelen sitä erityisesti jo fuksivuoden aikana. Yleisiä syitä on käsitelty pari vuotta sitten tässä postauksessa, joten kannattaa käydä lukemassa sekin. 

Kuka mä siis oon ja miksi mä tästä puhun? Mä aloitin opinnot vuonna 2021 eli tämä on mun kuudes lukuvuosi ravitsemustieteellä. Lähdin hallitukseen heti fuksina ja ehdin olla mukana neljä vuotta eli vuodet 2022–2025. Aloitin liikuntavastaavana, siirryin siitä yritysyhteistyövastaavan pestiin ja kaksi vuotta olin hallituksen puheenjohtajana. Vuosien aikana olen ollut myös muun muassa monissa tuutorointitehtävissä ja nyt ISYYn edustajistossa. Ja voi juku, ne vuodet ovat olleet kyllä elämäni parhaita! Hallitustyön loppuminen vuosi sitten vaatikin pitkää surutyötä, koska ainejärjestötoiminta on tuonut opiskeluelämään vähintään yhtä paljon sisältöä ja oppeja kuin itse opinnot. 

Asiaan, eli tässä 5 syytä miksi kannattaa lähteä jo fuksina Retikan hallitukseen: 

1. Mahdollisuus pitkään hallitusuraan 

Yksinkertaista: kun aloitat fuksina, ehdit olla hallituksessa pitkään! En itse alun perin ajatellut että olisin hallituksessa neljä vuotta, mutta toiminta vei mukanaan enkä olisi missään nimessä halunnut lopettaa aiemmin! Opintojen alussa voi tuntua siltä että vuosia on paljon, mutta varsinkin jos haluaa vaihtoon, vuodet käyvät yllättävän nopeasti vähiin. Maisterivaiheessa myös opinnot tuppaavat viemään enemmän aikaa ja silloin moni haluaa keskittyä niihin, joten kandivaiheessa ja ensimmäisinä opiskeluvuosina voi olla mielekkäämpää ja antoisampaa olla mukana luottamustoimissa. Varsinkin jos ensimmäisen vuoden aikana itsevarmuuden kehittyessä isommat pestit alkavat kiinnostamaan, useamman vuoden aikana ehtii ”edetäkin”! 

Kuvateksti: Vuoden 2024 hallitus ja yksi rakkaimmista hallitusmuistoista eli Retikan vuosijuhlat 2024 (Kuva: Adonika Lehtonen) 

2. Ihmisiin tutustuminen 

Hallituksessa pääsee loistavasti tutustumaan sekä vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin että tulevien vuosien fukseihin. Uusiin ihmisiin tutustuminen sekä omalta alalta että poikkitieteellisesti on ollut mulle ehdottomasti hallitustyön suurin anti omien opiskeluvuosien hauskuuden kannalta, mutta ne ovat myös kontakteja tulevaa työelämää ajatellen. Piirit ovat pienet ja työpaikan voi saada sillä että joku tietää kertoa sun nimen kun kysytään kuka voisi tulla töihin. 

Kuvateksti: Kavereita vuoden 2025 puheenjohtajaneuvostosta (Kuva: Iina Klemettilä) 

3. Kiinni Retikan toimintaan 

Hallituksessa ollessa pääset nopeasti kiinni Retikan toimintaan oli kyse sitten perinteisistä tapahtumista tai Retikan yhteisöstä. Väitän että näin saa eniten irti opiskeluvuosista ja jo fuksivuodesta! Hallitus on myös yhteydessä opettajiin opintojen kehittämiseen liittyen, joten fuksina pääset tuomaan ensimmäisen vuoden opiskelijan näkökulmaa ja vaikuttamaan opintojen kehittämiseen opintojen alusta asti. 

Kun näet Retikan toimintaa pitkään, pystyt myös kehittämään toimintaa jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaan. Mun hallitusaikana on uudistettu paljon perinteisiä tapahtumia kuten kastajaiset ja pikkujoulut, ja on luotu ansiomerkit ja kriteeristö niiden myöntämiselle. 

Kuvateksti: Ansiomerkkien jakamista Retikan uudistetuilla pikkujouluilla viime syksynä. (Kuva: Iina Klemettilä) 

4. CV 

Ainejärjestötoimintaa katsotaan hyvällä CV:ssä, ja vahvistuneella itsevarmuudella ja opituilla tärkeillä taidoilla voi saada vaikka opiskeluiden aikana työpaikan! Itse koen että olen saanut monet opiskeluajan työt nimenomaan Retikan toiminnassa opittujen taitojen ja kokemusten takia, enkä varmasti olisi perustanut opiskelukavereiden kanssa ravitsemusasiantuntijayritystä ilman hallituspesteistä saatua itsevarmuutta, pystyvyyden kokemusta ja taitoja. 

Kuvateksti: Ilman ainejärjestötoimintaa ei olisi tullut perustettua opiskelukavereiden kanssa ravitsemusasiantuntijayritystä! 

5. Tapahtumaedut 

Ensimmäiset opiskeluvuodet ovat monille aktiivisinta ja innokkainta aikaa opiskelijatapahtumissa käymiseen, ja hallituksessa ollessa niistä saa vielä enemmän irti: tutustut uusiin ihmisiin poikkitieteellisesti, tapahtumissa on paljon tuttuja ja hallituksen kautta voi saada myös VIP-lippuja tapahtumiin ja pääsyn muiden ainejärjestöjen vuosijuhlille. 

Kuvateksti: Poikkitieteellisiä ystäviä vuosijuhlilla <3 (Kuva: Niklas Pehkonen) 

Huom! Ainoa syy miksi en suosittelisi hallitustoimintaa fuksivuonna on se jos haluat tuutoriksi. Jos tasavertaisia tuutorihakijoita on paljon, vastuuta pyritään jakamaan niin että tuutoreiksi ei valita myös hallituksessa olevia. Tuutorina pääsee kuitenkin tekemään yhteistyötä hallituksen kanssa ja näkemään toimintaa, joten tuutorivuoden jälkeen on erittäin hyvä pohja hakea hallitukseen jos se kiinnostaa 😉 

Kuten näistä kohdista huomaa, lähtemällä mukaan ainejärjestötoimintaan opiskeluajasta saa paljon enemmän irti! Mun opiskeluajan parhaat muistot ja opit ovat ehdottomasti nimenomaan Retikan hallitustoiminnan kautta saatuja. Jos siis yhtään mietit että hallitustoiminta kiinnostaa, hae mukaan! Sitä ei varmasti kadu. Jos herää kysyttävää, hallituslaisia tai muakin saa vetää hihasta. 

Terkuin Sara 

Suomalaiset tunnetaan maailmalla kahvinjuojina. Vuoden 2017 Finravinto-tutkimuksen mukaan miehet juovat kahvia päivittäin keskimäärin 4,9 dl ja naiset 3,8 dl. Kahvin sisältö on monipuolinen, ja se onkin yksi ruokavaliomme tutkituimmista juomista. Kofeiinin lisäksi kahvi sisältää satoja bioaktiivisia yhdisteitä, kuten polyfenoleja, antioksidantteja ja diterpeenejä, jotka vaikuttavat sekä kahvin makuun että sen mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Kahvissa on myös yllättävän paljon mm. kaliumia ja magnesiumia. Neljästä kahvikupillisesta (5 dl) niitä saa noin 15 % päivän saantisuosituksesta.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kohtuullinen määrä suodatettua kahvia, noin 1,25–5 dl päivässä, sopii osaksi terveyttä edistävää ruokavaliota. Kahvin tutkituin yhdiste on kofeiini. Suomalaisten ravitsemussuostusten ja EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) turvallisuusarvioinnin mukaan terveiden aikuisten tulisi saada kofeiinia korkeintaan 400 mg päivässä. Raskaana oleville ja imettäville vastaava määrä on enintään 200 mg päivässä. Yksilöllinen herkkyys on kuitenkin hyvä huomioida.

EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) lausunnon mukaan 75 mg:n annos kofeiinia eli noin kupillinen kahvia lisää sekä tarkkaavaisuutta (keskittymiskykyä) että valppautta, erityisesti silloin, kun vireystila on alhainen. Väestötutkimuksissa kahvin kohtuukäyttö on yhdistetty muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiin. Viime vuosina tutkijoiden huomio on kohdistunut yhä enemmän yhteen erityisen kiinnostavaan kysymykseen: voiko kahvi vaikuttaa terveyteemme suolistomikrobiston kautta?

Kahvi voi tukea suolistomikrobiston monimuotoisuutta

Suolistomikrobistoa pidetään nykyään eräänlaisena “piilevänä elimenä”, jolla on merkittävä vaikutus aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja jopa mielenterveyteen. Ruokavalio on yksi tärkeimmistä mikrobiston muokkaajista, joten ei ole yllättävää, että myös kahvin vaikutuksia on alettu tutkia aktiivisesti.

Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että kahvinjuonti voi tukea suoliston mikrobiston monimuotoisuutta, jota pidetään yleensä hyvän suolistoterveyden merkkinä. Vuonna 2024 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan kohtuullinen kahvinjuonti lisäsi hyödyllisten bakteeriryhmien, kuten Firmicutes ja Actinobacteria, suhteellista osuutta. Samalla havaittiin Bifidobacterium-suvun bakteerien määrän kasvua ja mahdollisesti haitallisten enterobakteerien vähenemistä. Erityisesti bifidobakteerit tunnetaan niiden yhteydestä suoliston hyvinvointiin ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Vaikutusten taustalla saattavat olla kahvin sisältämät polyfenolit, kuten klorogeenihappo, sekä pienet määrät ravintokuitua. Suolistobakteerit pystyvät hyödyntämään näitä yhdisteitä ja tuottamaan niiden avulla lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka tukevat suolen limakalvon toimintaa ja osallistuvat elimistön moniin aineenvaihdunnallisiin prosesseihin.

Suoli-aivoakseli saattaa yhdistää kahvijuonnin myös mielialaan

Yksi tämän hetken kiinnostavista tutkimusalueista on suoli-aivoakseli eli suoliston ja aivojen välinen kaksisuuntainen viestintä. Vuonna 2026 julkaistu tutkimus toi aiheeseen kahvin osalta uutta näkökulmaa. Tutkimuksessa verrattiin säännöllisesti kahvia juovia ja kahvia käyttämättömiä henkilöitä sekä tarkasteltiin muutoksia mikrobistossa, aineenvaihdunnassa ja psykologisessa hyvinvoinnissa.

Tulokset olivat kiinnostavia. Sekä kofeiinipitoisen että kofeiinittoman kahvin käyttö oli yhteydessä myönteisiin muutoksiin suolistomikrobistossa. Samalla osallistujien kokema stressi, masennusoireet ja impulsiivisuus vähenivät. Kahvinjuojilla havaittiin enemmän tiettyjä bakteereja, kuten Firmicutes-ryhmän mikrobeja, jotka on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty myönteisiin tunnetiloihin.

Erityisen mielenkiintoista oli se, että osa vaikutuksista näkyi myös sen jälkeen, kun tutkittavat olivat nauttineet kofeiinitonta kahvia. Tämä viittaa siihen, että kahvin mahdolliset hyödyt eivät perustu pelkästään kofeiiniin, vaan myös muihin bioaktiivisiin yhdisteisiin, erityisesti polyfenoleihin. Tässä tutkimuksessa ainoastaan kofeiinipitoinen kahvi oli yhteydessä parantuneeseen valppauteen ja tarkkaavaisuuteen sekä ahdistuneisuuden vähenemiseen.

Suolistomikrobisto voi selittää osan kahvin terveyshyödyistä

Vaikka kaikki mekanismit eivät ole vielä selvillä, tutkimusnäyttö viittaa siihen, että kahvi on paljon enemmän kuin piristävä juoma. Se näyttää olevan vuorovaikutuksessa suolistomikrobiston, aineenvaihdunnan ja mahdollisesti myös psyykkisen hyvinvoinnin kanssa. Erityisen kiinnostavaa ravitsemustieteen näkökulmasta on se, että arkinen ja laajasti käytetty elintarvike saattaa toimia yhtenä suoli-aivoakselin toimintaa muokkaavana tekijänä.

Kahvin terveysvaikutusten tutkimus on jatkuvasti kehittyvä alue, ja monista aiheista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Toivottavasti seuraava kahvikupillinen tarjoaa teille ravitsemustieteilijöille piristävän kofeiiniannoksen lisäksi paljon mielenkiintoista pohdittavaa.

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistys jakaa tutkittua tietoa kahvista ja terveydestä terveydenhuollon ammattilaisille.

Kannattaa myös käydä katsomassa videot, joilla laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Reijo Laatikainen vastaa kysymyksiin kahvista ja terveydestä.

Kirjoittaja:

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistys

Liisa Pättiniemi-Fagerström

TERVETULOA OMAN ALASI ASIANTUNTIJAYHTEISÖÖN!

Onnittelut opiskelupaikastasi! Haluamme toivottaa sinut tervetulleeksi liittymään opiskelijajäsenenä luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen ammattiliitto Loimuun! Teemme joka päivä töitä sen eteen, että nykyinen ja tuleva työelämä tarjoaa jäsenillemme palkitsevia mahdollisuuksia. Ajamme asiaasi sekä isoja työntekijäryhmiä koskevissa työmarkkinaneuvotteluissa, että työpaikalla eteesi tulevissa yksittäisissä tilanteissa. Tuotamme korkealaatuisia palveluita ja tutkittua tietoa oman osaamisesi sekä ura- ja työllistymismahdollisuuksiesi kehittämiseen. Vaikutamme yhteiskunnallisesti loimulaisten alojen elinvoimaisuuden edistämiseen. Tarjoamme monenlaisia rahanarvoisia jäsenetuja aina Lakiluurista ja urapalveluiden koulutuksista jäsenyyteen kuuluvan vapaa-ajan matkustajavakuutuksen saakka. Tuemme ja autamme jäseniämme läpi koko opiskelu- ja työelämän!

Tee rohkeita valintoja, löydä omat juttusi ja porukkasi

Opintojesi aikana sinulla on mahdollisuus löytää omat mielenkiinnon kohteesi. Kokeile rohkeasti erilaisia kursseja ja sivuaineita, järjestötoimintaa, yritysvierailuja, konferensseja ja tapahtumia. Heittäydy täysillä mukaan kaikkeen opiskeluusi liittyvään. Nauti, koe ja opi niin onnistumisista kuin virheistäkin. Kasvamisesi korkeasti koulutettuna asiantuntijana ja ammattilaisena on juuri alkanut ja jatkuu läpi koko elämän.

Nykyiset opiskelukaverisi ovat tulevia kollegoitasi, asiakkaitasi ja yhteistyökumppaneitasi. Te nyt opintonne aloittaneet työllistytte tulevaisuudessa asiantuntijatehtäviin ihmiskunnan ja maapallon hyvinvoinnin kannalta tärkeille avainaloille. Loimun opiskelijatoiminta tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua uusiin, samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa voitte saada yhdessä aikaan isoja asioita sekä nyt opiskeluaikana että tulevaisuudessa työelämässä.

Loimu on sinua varten – liity oman alasi monitieteelliseen yhteisöön!

Loimussa on noin 23 000 jäsentä, joista 6000 opiskelijajäseniä. Kuulumme korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavaan, ja olemme yhdessä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa saavuttaneet suomalaisille korkeasti koulutetuille työntekijöille kollektiiviset työ- ja virkaehtosopimukset, vuosilomajärjestelmän, perhevapaajärjestelmän sekä monia muita asiantuntijoiden työelämää parantaneita yhteiskunnallisia uudistuksia.

Liity siis mukaan joukkoomme ja tutustu yhteisöömme. Kenties saamme sinusta myös aktiivisen vaikuttajan Loimun toiminnassa. Ensimmäisen vuoden kandidaatti- tai AMK-opiskelijana tarjoamme sinulle maksuttoman Fuksijäsenyyden vuoden 2027 loppuun saakka! Lue lisää ja liity Fuksi-jäseneksemme www.loimu.fi/fuksille.

Parhain terveisin alan asiantuntijoiden puolesta,
Johanna Hristov
Varatoiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö, Loimu

Loimu – Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto ry on 23 000-jäseninen akavalainen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Edustamiamme pääaineita ovat esimerkiksi akvaattiset tieteet, aluetiede, biokemia, biologia, biolääketiede, datatiede, ekologia, elintarviketieteet, fysiikka, geofysiikka, geologia, kemia, kestävä kehitys, maantiede, maataloustieteet, matematiikka, meteorologia, metsätieteet, mikrobiologia, ravitsemustiede, soluja molekyylibiologia, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede, ympäristötieteet ja lukuisat muut alojemme pääaineet.

Hei! Olen Mira ja syksyllä kolmannen vuoden opiskelija. Tulin kertomaan vähän ajatuksia retikan apureissa toimimisesta.

1. Kauanko olet ollut retikan apureissa?

Liityin apureihin ensimmäisen opiskeluvuoden syksynä eli noin kaksi vuotta.

2. Mikä sai sinut liittymään?

Liityin apureihin alun perin, koska halusin päästä jotenkin osaksi Retikan toimintaa ja näkemään vähän lähemmin mitä kaikkea hallitus tekee. Silloin hallitustoiminta vaikutti liian jännittävältä, mutta halusin kuitenkin jotenkin olla osana sitä. Ajattelin, että apurina oleminen on matalan kynnyksen tapa osallistua ja päästä auttamaan hallitusta.

3. Mikä on ollut parasta apurina olemisessa? Paras muisto?

Parasta apurina toimimisessa on ollut muiden kanssa yhdessä tekeminen ja hallituksen auttaminen. Esimerkiksi tapahtumiin leipominen on ollut mukavaa.

4. Oletko kokenut apurina olemisen lainkaan kuormittavana?

Apurina oleminen ei ole tuntunut kuormittavalta, koska ryhmään liittyminen ei velvoita mihinkään ja saa osallistua sen verran, kun itse haluaa ja jaksaa.

5. Kenelle apurina oleminen sopii? Kenelle suosittelisit apurina olemista?

Suosittelisin apurina olemista kaikille retikkalaisille, erityisesti niille, jotka miettivät hallitukseen hakemista. Apurina pääsee vähän näkemään mitä hallitustyöskentelyyn kuuluu.

Kesäterkuin,

Mira

Tässä postauksessa pääsette lukemaan vastavalmistuneiden Sannin, Gretan, Jonnan ja Essin ystäväkirjat. 🙂

Nimi: Sanni Hyttinen 

Ikä: 25 

Lempiopintojakso: Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt 

Lempieväs pitkiin päiviin: Smoothie pussi ja Elovena välipalakeksi. Niitä löytyy edelleen eri kassien ja reppujen taskuista. 

1. Onnea valmistumisesta! Aiotko juhlistaa sitä jotenkin?  

Kiitos ja ehdottomasti aion! Juhlien tarjoilujen suunnittelu on jo kovassa vauhdissa. 

2. ⁠Jos voisit palata fuksivuoteen, mitä sanoisit itsellesi?  

Sanoisin, että usko itseesi ja nauti matkasta. 

3. Mitä jäät kaipaamaan opiskeluissa?  

Opiskeluissa jään kaipaamaan yhdessä opiskelukavereiden kanssa vietettyä aikaa – oli se sitten luentojen välisiä taukoja, yliopistolounaita, kahvihetkiä retikan huoneella tai hengailua vapaa-ajalla. Toki jään kaipaamaan myös opiskelun mukanaan tuomaa vapautta suunnitella arkea omannäköiseksi. 

4. Mitä et?  

Voi olla, että tässä vaiheessa aika on jo kullannut muistot, kun ei tule erityisen paljon mieleen asioita mitä en jäisi kaipaamaan. Ehkä en kuitenkaan jää kaipaamaan sitä, että takaraivossa on jatkuvasti ajatus, että pitäisi opiskella lisää tai edistää jotain koulutehtävää. 

5. ⁠Kerro jokin lämmin muisto retikkalaisuudesta.  

Päällimmäisenä muistona nousee yhteisöllisyys yli vuosikurssirajojen ja se, että retikkalaisilta on aina saanut apua ja tukea tarvittaessa. Retikoiden joukossa on saanut olla juuri sellainen kuin on. 

6. Mitä kokisit uudelleen jos voisit?  

Jos voisin, haluaisin kokea uudelleen vielä fuksivuoden. Silloin kun kaikki oli uuttaa ja jännittävää, pääsi sisään Kuopion opiskelijaelämään ja jaksoi vielä opiskelujen lisäksi käydä tapahtumissa ja juhlimassa joka toinen ilta. 😀 

7. Mihin suuntaat seuraavaksi?  

Aloitan elokuussa perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutin sijaisuuden Kymenlaaksossa. Tarkoituksena olisi myös jatkaa opintoja alumniopiskeluoikeudella. Katsotaan mitä kaikkea tulevaisuus tuo sen jälkeen mukanaan ja mennään sen mukaan. 

8. ⁠Terveiset nykyisille ja tuleville Retikoille  

Olitpa sitten uusi tai vanha retikkalainen muista, että sinä riität juuri sellaisena kuin olet. Se, että yrität parhaasi riittää ja aina ei tarvitse antaa itsestä 100 %. Opiskelujen lisäksi elämään pitää kuulua muutakin, sellaisia asioita mistä nauttii. On myös ok epäröidä opintojen aikana onko ala itseä varten ja onko itsestä ravitsemusterapeutiksi, niin tekee todennäköisesti moni muukin ja se kuuluu prosessiin.  

Sanni ja Greta Kulti ry:n vujuilla (v. 2024). 

Nimi: Greta Jetsu 

Ikä: 27 vuotta 

Lempiopintojakso: Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt  

Lempieväs pitkiin päiviin: Elovena välipalakeksit ja puurot. 

1. Onnea valmistumisesta! Aiotko juhlistaa sitä jotenkin?  

Kiitos! Pienet juhlat aion varmaan järjestää. 

2. ⁠Jos voisit palata fuksivuoteen, mitä sanoisit itsellesi?  

Opintoja ei kannata stressata liikaa. Fuksina on hyvä hetki käydä opiskelijatapahtumissa ja silloin kannattaa kokeilla eri tapahtumia. Jos yhtään pohdit hallitukseen hakemista, kannattaa sinne hakea jo opintojen alussa, sillä hallituksessa pääsee tutustumaan eri vuosikurssien Retikkalaisiin ja tekemään kaikkea kivaa! 

3. ⁠Mitä jäät kaipaamaan opiskeluissa?  

Ystävien näkemistä päivittäin, hauskoja tapahtumia, vapautta ja Tietoteknian opiskelijalounaita. 

4. ⁠Mitä et?  

Sitä tunnetta, että koko ajan pitäisi olla opiskelemassa. 😀 

5. ⁠Kerro jokin lämmin muisto retikkalaisuudesta.  

Retikan huoneella on aina lämmin tunnelma ja sinne olikin helppo jumittua tuntikausiksi jutustelemaan. Retikkalaisilta saa aina apua ja neuvoja asiaan kuin asiaan liittyen. 

6. ⁠Mitä kokisit uudelleen jos voisit?  

Retikan vuosijuhlat ja fuksivuoden.  

7. ⁠Mihin suuntaat seuraavaksi?  

Seuraavaksi suuntaan lomalle! Loman jälkeen aloitan työt ravitsemusterapeuttina perusterveydenhuollossa. Lisäksi jatkan urheiluravitsemuksen aineopintoja alumniopiskeluoikeudella. 

8. ⁠Terveiset nykyisille ja tuleville Retikoille 

Nauttikaa opiskeluajasta täysillä, viisi vuotta hujahtaa ohi liiankin nopeasti. 

Viimeistä kertaa haalareissa vappuna 2026. 

Nimi: Jonna Härkönen 

Ikä: 28 

Lempiopintojakso: PSYH (niin kuin näköjään muillakin :D) 

Lempieväs pitkiin päiviin: banaani, smoothiepussi ja suklaata 

1. Onnea valmistumisesta! Aiotko juhlistaa sitä jotenkin?  

Totta kai! Aina tulee juhlia, kun on pienintäkään syytä juhlaan ja nyt sitä juhlan aihetta vasta onkin! 

2. ⁠⁠Jos voisit palata fuksivuoteen, mitä sanoisit itsellesi? 

Seuraavat vuodet tulee menemään tosi hujauksessa, joten elä hetkessä, nauti ja älä stressaa liikaa. Kaikki järjestyy kyllä. <3 

3. ⁠⁠Mitä jäät kaipaamaan opiskeluissa?  

Yhteisiä lounashetkiä ystävien kanssa ja ylipäätään sitä, että näki kavereita joka päivä yliopistolla. (Liian) pitkiksi venähtäneitä kahvihetkiä Retikan huoneella tulee myös ikävä.  

4. ⁠⁠Mitä et?  

Kasautuvia tehtäviä ja yömyöhään opiskelua.  

5.  Kerro jokin lämmin muisto retikkalaisuudesta.  

Ensimmäisenä tulee mieleen sitsien viimeisen laulun “my heart will go on” laulaminen yhdessä seisten, siinä on aina upee tunnelma! Ylipäätään retikkalaisuudessa on ihanaa se, että aina kun näkee parsakaalin väriset haalarit, voi mennä hyvillä mielillä juttelemaan ja vastaanotto on aina lämmin. <3 

6. ⁠ Mitä kokisit uudelleen jos voisit?  

Varmaan jotain fuksivuodelta tai jostain opintojen alusta, kaikki oli silloin niin uutta ja jännää! Retikan vuosijuhlat olisi kanssa ihana elää uudestaan, se ilta meni niin nopsaan ohi.  

7. Mihin suuntaat seuraavaksi?  

⁠Jaa’a! Ainakin aion suunnata kesäseikkailuihin ja nauttimaan tästä ihanasta (!!) kesästä! Töiden puolesta aion ainakin jatkaa yritykseni Ravidean parissa ja katsotaan mitä muuta tulevaisuus tuo tullessaan. Kaikki on sopivasti vielä auki. Jännää ja ihanaa! 

8. ⁠⁠Terveiset nykyisille ja tuleville Retikoille  

Aina ei tarvitse tehdä kaikkea sata lasissa ja täydellisesti, opinnot on niin paljon muutakin kuin vain opiskelua. Nauttikaa siis matkasta opintojen ja retikkalaisuuden parissa, ja viettäkää paljon aikaa yhdessä Retikan huoneella – sitä meinaan tulee lopulta ikävä! 

Essi ja Jonna fuksisitseillä fukseina (v. 2021). 

Nimi: Essi Hyle 

Ikä: 26 

Lempiopintojakso: Vaativan tason ravitsemushoidon erityisosa-alueet 

Lempieväs pitkiin päiviin: Soijavanukas 

1. Onnea valmistumisesta! Aiotko juhlistaa sitä jotenkin?  

Kyllä, pidän elokuussa kaverivalmistujaiset ja varmaan sitä ennen pienet kahvittelut sukulaisten kesken. 

2. ⁠Jos voisit palata fuksivuoteen, mitä sanoisit itsellesi?  

Ei oikeastaan tule mitään mieleen, mitä olisin näin jälkikäteen ajateltuna tehnyt toisin, joten ehkä sanoisin vain, että jatka samaa rataa 🙂 

3. ⁠Mitä jäät kaipaamaan opiskeluissa?  

Opinnoissa kaipaan eniten opiskelukavereita ja yhteisiä ruokailuhetkiä. 

4. ⁠Mitä et?  

Opiskelujen aikana pitää paljon itse aikatauluttaa asioita, mikä toisaalta on kiva asia, mutta toisaalta johtaa helposti siihen, että miettii jatkuvasti, että koska tekisi mitäkin. 

5. Kerro jokin lämmin muisto retikkalaisuudesta. 

Hetket retikan huoneella. 

6. Mitä kokisit uudelleen jos voisit?  

Vujut!  

7. Mihin suuntaat seuraavaksi?  

Työskentelen tällä hetkellä Porin seudulla ravitsemusterapeuttina. 

8. ⁠Terveiset nykyisille ja tuleville Retikoille  

Pitäkää Retikan lippu korkeella 😎 

Retikan vuosijuhlat (v. 2024). 

Hei!

Täällä kirjoittelee neljännen vuosikurssin opiskelija Jenna. Suoritin ensimmäisen kuuden viikon maisteriharjoitteluni Terveystalolla Rovaniemellä, ja kerron nyt millaista harjoittelu oli, ja mitä kaikkea opin harjoitteluni aikana.

Pääsin harjoitteluni aikana näkemään ravitsemusterapeutin työtä ja roolia työterveyden parissa. Vietin harjoittelupäivät pääasiassa laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa, joka oli ohjaajani harjoittelun aikana. Ravitsemusterapeutin vastaanottojen seuraamisen lisäksi pääsin seuraamaan työterveysfysiotefapeutin ja -hoitajan vastaanottoja. Lisäksi pääsin yhdelle työpaikkaselvityskäynnille mukaan, jossa selvitettiin muun muassa työpaikan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia työkykyä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä yhdessä työfysioterapeutin kanssa.

Työpäiväni koostuivat siitä, että aamusta tutustuimme yhdessä ohjaajan kanssa päivän asiakkaisiin ja sitten katsoimme, olisiko heistä joku ollut sellainen, jota olisin itse päässyt ohjaamaan. Pääsin heti ensimmäisellä viikolla harjoittelemaan kirjauksien tekoa potilastietojärjestelmään. Ensimmäisten potilaiden kohtaaminen oli jännittävää, mutta samalla vastaanotot olivat hyvin rentoja ja asiakkaat olivat vastaanottavaisia sen suhteen, että opiskelija on paikalla ja ohjaamassa. Pääsin viikoittain ohjaamaan asiakkaita ja se oli mielestäni kaikista parasta koko harjoittelun aikana. Tämän lisäksi tein myös suomen- ja englanninkielistä ohjausmateriaalia asiakkaille. Koen, että monipuoliset työtehtävät toivat työnkuvaan toivottua monipuolisuutta ja ymmärrystä moniammatillisesta yhteistyöstä.

Asiakastapauksia oli vastaanotolla monipuolisesti ja tulosyitä olivat mm. painonhallinta, tulehdukselliset ja toiminnalliset vatsavaivat, maksa- ja munuaissairaudet, keliakia, vegaaniruokavalio ja syömishäiriöt. Pääsin itse ohjaamaan muun muassa painonhallinnan, lihavuuslääkityksen ja anemian parissa. Oli mielenkiintoista nähdä harjoittelun aikana hyvin erilaisia potilasryhmiä, ja myös sellaisia tapauksia, jotka pääasiassa tulisivat vasta erikoissairaanhoidon harjoittelun aikana. Erilaisten potilaiden kohtaaminen opetti paljon ja tärkeintä ohjaamisessa oli oppia hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanne ja miten ajanhallinnan näkökulmasta vastaanotto rakennetaan.

Koen, että harjoittelun aikana olen saanut itsevarmuutta ohjaamiseen ja perustelujen antamiseen. Harjoittelun aikana konkreettisesti huomasin sen, miten paljon asioita on oppinut tämän lukuvuoden aikana ja miten niitä todella voi soveltaa käytäntöön. Harjoittelu myös antoi varmistusta siitä, että ei tarvitse olla täysin valmis ja osata kaikkea täydellisesti eikä asiakkaatkaan sitä vaadi – joskus tulee eteen sellaisia tilanteita, joita ei missään ole tullut aikaisemmin vastaan ja sitten täytyy olla utelias oppimaan uutta. Oman keskeneräisyyden ja samalla omien taitojen hyväksyminen ovat olleet keskeisiä oivalluksia harjoittelun aikana – pitää luottaa omaan osaamiseen ja asiakkaiden kohtaaminen opettaa jokaiselta ohjauskerralta aina enemmän.

Terveystalo oli harjoittelupaikkana hyvin vastaanottavainen ja rento. Ohjaajani ja kaikki henkilökunnan jäsenet keitä tapasin harjoitteluni aikana, olivat hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. Minusta tuntui, että olen osa yhteisöä, en vain harjoittelija, jolle ei uskalleta antaa vastuuta tai johon asiakkaat eivät luottaisi. Sain harjoitteluni aikana ohjata itse asiakkaita ohjaajan läsnä ollessa ja olla mukana mm. työterveyshoitajan vastaanotoilla, joissa pääsin itse vastaamaan ravitsemuksellisten asioiden kartoittamisesta. Minulle tuli tunne, että osaamiseeni luotetaan ja myös asiakkaat olivat kiitollisia ohjauksesta.

Jos haaveilet harjoittelupaikasta Rovaniemellä, suosittelen ottamaan huomioon muutaman asian. Ensinnäkin asunto kannattaa hankkia hyvissä ajoin, sillä aloitettuani harjoittelun, talvisesonki oli vielä käynnissä ja edullista asuntoa oli vaikea löytää. Itse löysin asunnon jo syksyllä ja sain varattua sen itselleni, vaikka en vielä ollut saanut varmistusta harjoittelupaikasta. Toiseksi kannattaa myös varata monipuolisesti erilaista vaatetusta mukaan, koska minulle tuli yllätyksenä se, ettei Lapissa ollutkaan enää talvi, ja olin tietysti ottanut kaikki toppavaatteet mukaan, mutta en kevätvaatteita tai -kenkiä. Kolmanneksi kannattaa varautua siihen, että Rovaniemellä ruokakaupassa tuotteiden hinnat ovat korkeampia (erityisesti keskustassa) verrattuna Kuopioon. Itse ainakin huomasin sen, että ruokakauppaan meni kuuden viikon aikana enemmän rahaa kuin yleensä.

Lähdin Rovaniemelle avoimin mielin oppimaan uutta ja Rovaniemi oli minulle ennestään tuntematon paikka, mutta olin pitkään haaveillut Lapissa asumisesta. Ajattelin, että harjoittelu tarjoaa loistavan mahdollisuuden mennä mihin päin Suomea tahansa, koska harjoittelupaikkoja on erilaisia ja ympäri Suomen. Onneksi lähdin tuntemattomaan kaupunkiin, sillä tykästyin kaupunkiin todella paljon ja harjoittelu vahvisti sitä suuntaa mitä tulevaisuudessa ravitsemusterapeuttina haluan tehdä.

Mukavaa kesää kaikille ja syksyllä nähdään!

Terkuin,

Jenna

Ensimmäinen lukuvuosi on nyt fukseilla takana, ja Inka K. sekä Stella pääsivät kertomaan fiiliksiään, kokemuksiaan ja ajatuksiaan fuksivuodesta.

Mitkä ovat päällimmäiset fiilikset kuluneesta vuodesta?
Inka: Nyt ekan vuoden opiskelujen jälkeen ja kesäloman juuri alettua olen havahtunut kuinka usein selaan kuluneen vuoden kuvia ja palaan takaisin ihaniin hetkiin. Niin tapahtumiin kuin ihan arkeenkin. Päällimmäisenä fiiliksenä on kiitollisuus ja onnellisuus siitä, kuinka kaikki meni lopulta todella hyvin.

Stella: Ensimmäinen vuosi ravitsemustieteen opintoja on nyt takana. Juurihan mä vasta juoksin ensimmäisenä koulupäivänä mulle tuttuun tapaan viime tingassa Canthian yliopistorakennuksen oville, jossa muut vuosikurssikaverit olivat jo kokoontuneet. Olin edellisenä päivänä jo osallistunut Retikan kesätapaamiseen, joten osa kasvoista oli jo vähän tuttuja. Fiilis oli jännityksestä huolimatta hyvä. Päällimmäisenä fuksivuodesta ovat jääneet mieleen ihanat muistot ja uudet ystävät.

Millaisilla fiiliksillä aloitit opinnot syksyllä?
Inka: Syksyllä aloitin opinnot odottavin mielin. Toki muutto uudelle paikkakunnalle ja ensimmäistä kertaa yksin asuminen jännitti. Toisaalta ajatus siitä, että moni muukin on ensimmäistä kertaa “omillaan” auttoi. Pääsin opiskelemaan heti lukion jälkeen ja kesällä mietin tulisinko olemaan ainut ja olisivatko muut jo paljon vanhempia ja kokeneempia. Meidän vuosikurssilla oli nimittäin ekaa kertaa myös avoimen väylän opiskelijoita, jotka olivat jo suorittaneet kursseja – minulla kun ei ole ikinä ollut mitään unelma-ammattia. Päädyin ravitsemustieteille ehkä jopa vähän sattumalta. Ekoina päivinä oli kuitenkin kiva huomata, että täälläkin opiskelee ihan tavallisia tyyppejä, eikä varsinkaan iällä tai taustalla ole mitään merkitystä!

Stella: Syksy toi tullessaan paljon uusia juttuja: uusi kotikaupunki, muutto asumaan yksin ensimmäistä kertaa toiselle puolelle Suomea ja kokonaan uudet ihmiset ympärillä. Olin kuitenkin luottavaisin mielin, koska kerrottuani muuttavani Kuopioon, lähes kaikki olivat kehuneet kaupunkia minulle. Kahden välivuoden jälkeen opiskeluintoakin löytyi.

Oliko muihin fukseihin/opiskelijoihin helppo tutustua?
Inka: Olen vähän murehtijatyyppiä ja ennen syksyä murehdin monenlaista. Murehdin siitä saisinko kavereita, mitä pitäisi kertoa itsestään tutustumisleikeissä, tulisinko pärjäämään jne… Mutta käsi sydämellä voin sanoa, että kaikki se oli turhaa. Tuutorit olivat todella mukavia ja koko meidän fuksiporukassa oli heti ilmapiiri, että kaikki on tervetulleita omina itsenään. Nopeasti aloinkin huomaamaan, että hei täähän sujuu hyvin ja täällä on paljon mun tyyppisiä ihmisiä. Ja melkein jokaisen kanssa löytyi jotain mikä yhdisti ja mistä pystyi puhumaan.

Stella: Pidän itseäni suhteellisen sosiaalisena ihmisenä, joten muihin tutustuminen kävi minulta aika helposti. Fuksiviikon tapahtumat toki auttoivat siinä ehdottomasti. Vaikka ei olisikaan ekstrovertti niin uskon, että kaikille löytyy omanhenkisiä ystäviä, kun antaa sille mahdollisuuden.

Tuntuiko opinnot erilaisilta kuin ennen yliopistoa?
Inka: Opiskelu oli toisaalta juuri sitä mitä kuvittelinkin ja toisaalta íhan erilaista. Syksyllä oli aika paljon koulua, ja ihan läsnäolo-opetusta mihin olinkin lukiossa tottunut. Ja koulukavereita näki paljon. Keväämmällä etänä suoritettavien kurssien määrä kasvoi, mikä näkyi myös siinä, ettei porukka käynyt enää koululla niin paljoa. Itse tykkään nähdä ihmisiä ja kehitinkin rutiineja, joilla pidin huolta etten viettänyt kaikkia päiviä yksikseni kotona, vaan kävin koululla opiskelemassa ja syömässä yhdessä muiden kanssa.
Itse opiskelusta tykkään yliopistossa enemmän lukioon verrattuna. Voi toki johtua jo ihan siitä, että suurin osa asioista ihan oikeasti kiinnostaa ja kursseja saa suorittaa jonkin verran oman aikataulun mukaan. Aluksi koin kuitenkin vaikeaksi edes tietää mitä minun halutaan osaavan, mutta siihenkin kannattaa antaa aikaa ja vähitellen vaatimustaso selkiintyi. Paras vinkkini on ollut luennoilla tehdä muistiinpanoja suoraan diaesitysten päälle pädillä. Materiaalia kun tulee nopeaan tahtiin aika paljon 🙂

Stella: Syksyllä opinnot painottuivat pääosin sivuaineopintoihin eli kemiaan ja biologiaan. Lukion jälkeen ensimmäinen biologian kurssi kaiken muun sopeutumisen ohella sai stressitasot nousemaan. Alussa oli vaikea hahmottaa, millaista osaamistasoa haettiin ja mikä riittää läpipääsyyn. Syksyllä opintojaksojen laajuus vähän yllätti ja opinnot tuntuivat hetkittäin aika raskailtakin. Ajan kanssa ja itselle sopivien opiskelutekniikoiden löydyttyä alkoi helpottaa. Keväällä päästiin jo enemmän ravitsemustieteen opintojen pariin, mikä oli toivottua syksyn sivuaineopintojen jälkeen. Kaiken kaikkiaan opinnot ovat tuntuneet kiinnostavilta ja innolla jo odotan seuraavien vuosien ravitsemustieteen kursseja.

Miten olet kotiutunut Kuopioon?
Inka: Ekoina päivinä Google Maps oli todella kovassa käytössä. Aina kun meni uuteen paikkaan piti katsoa karttaa. Vähitellen myös kaupunginosat ja oikoreitit alkoivat hahmottua. Ja kun nyt nään Puijon Tornin pystyn ylpeästi sanomaan, että tuolla mä asun! Kuopioon kotiutumisessa merkittävä tekijä ovat olleet myös kaverit. Heidän ansiosta Kuopiossa riittää tekemistä ja sinne on kiva mennä myös viikonlopun jälkeen. Tuntuu, että nykyään mulla on kaksi elämää. Arkisin opiskelijaelämä ja viikonloppuisin mun vanha Jyväskyläelämä. Ja parasta kun niitäkin voi sekoittaa.

Stella: Kuopioon muuttaessani en tuntenut entuudestaan ketään, mutta siitä huolimatta minulla oli jo ensimmäisenä päivänä tervetullut olo. Tuutorit, opettajat ja muut opiskelijat olivat aina valmiita auttamaan. Olen viihtynyt uudessa kotikaupungissa, Kuopiossa oikein hyvin.

Mikä on ollut fuksivuodessa parasta?
Inka: Parasta fuksivuodessa on ollut sen ainutlaatuisuus. En vaihtaisi tätä vuotta kyllä mihinkään. Vaikka rehellisesti välillä on ollut vaikeaa, on parhaita hetkiä olleet tapahtumat ja ne lukuisat uudet ihmiset, joita olen saanut Kuopiokuplaani. Parhaita tapahtumia ovat olleet ehdottomasti Kolin vaellus, Tahkofest ja kaikki hauskat bileet. Toisaalta parasta on ollut uusi arki, josta olen saanut rakentaa juuri omanlaiseni.

Stella: Fuksivuodessa parasta oli uudet ihmiset ja yliopistoelämä. On ihanaa, kun tuntee olevansa osa yhteisöä! Fuksivuosi sisälsi paljon tapahtumia, joista päällimmäisenä mieleen ovat jääneet Kolin poikkitieteellinen vaellus, Herkkuapprot, Retikan pikkujoulut sekä vappu. Tapahtumia löytyy varmasti jokaiselle eikä niistäkään kannata ottaa stressiä. Joitakin saattaa mietityttää alkoholinkäyttö, minua ainakin mietitytti. Itse olen käynyt tapahtumissa selvin päin eikä se ole ollut kenellekään mikään ongelma. Tapahtumiin voi siis hyvin osallistua, vaikka ei haluaisi juoda alkoholia.

Tekisitkö itse jotain toisin fuksivuodessa? Vinkkejä fuksisyksyyn tuleville fukseille?
Inka: Paha sanoa tekisinkö jotain toisin. Ainakin suosittelen tarttumaan mahdollisuuksiin ja menemään rohkeasti myös epämukavuusalueelle. Toisaalta myös itsensä kuuntelu ja koti-illat ovat tärkeitä. Kannustan pelleilyyn ja hauskanpitoon opintojen ohessa, koska ei se elämä murehtimalla ainakaan parane.

Stella: Vinkkinä tuleville fukseille sanoisin, että nauttikaa, vuosi kuluu hetkessä. Osallistukaa rohkeasti tapahtumiin ja olkaa avoimia! Unohtamatta kuitenkaan lepoa ja omaa aikaa, niistä on tärkeää pitää huolta. Rentouttavaa kesää ja toivottavasti nähdään syksyllä!

Terkuin, Inka ja Stella 🙂

Tämän vuoden kevätretken kohteeksi valikoitui Joensuu, sillä halusimme mennä tapaamaan Kotex ry:tä eli kotitalous- ja käsityötieteen opiskelijoita. Kevätretki järjestettiin 6.3. ja päiväretkelle Joensuuhun lähti pieni ryhmä innokkaita retikoita. Päivä alkoi jo aikaisin aamulla, kun bussi lähti Kuopiosta Joensuuhun klo 7 aikoihin. Matkalla ehdimme hyvin heräillä päivään ja Joensuuhun saavuttuamme kävimme aamupalalla Houkutuksessa.

Seuraavaksi suuntasimme tien toiselle puolelle Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tiloihin, joissa saimme kuulla sekä heidän että Pohjois-Karjalan Sydänpiirin toiminnasta. Opimme paljon uutta Sydänliitosta ja siitä, kuinka monen toimijan kanssa he tekevät alueellisesti yhteistyötä. Monelle Sydänliitto on tuttu Sydänmerkistä, mutta esittelyn jälkeen ymmärsimme hyvin, että toiminta ei keskity ainoastaan siihen. Ohjelma jatkui heidän yhteisen hankkeensa eli Pohjois-Karjala-projekti 2.0:n esittelyllä. Pääsimme kuulemaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja oli mielenkiintoista kuulla, että hankkeessa on myös mukana ravitsemusterapeutti. Suosittelenkin tutustumaan tarkemmin hankkeeseen sekä Ihmisten huoltoasemaan, jossa annetaan maksutonta ja yksilöllistä elintapaohjausta. Esittelyjen lopussa oli aikaa vapaalle keskustelulle ja pääsimme molemmin puolin esittämään kysymyksiä sekä keskustelemaan ravitsemuksen tärkeydestä.

Päivän ohjelma jatkui lounaalla ja suuntasimme suositusten mukaan kohti yliopistoa. Oli mukava myös päästä näkemään, missä Itä-Suomen yliopiston toinen kampus sijaitsee!

Lounaan jälkeen siirryimme Suvakselle, jossa tapasimme Kotexilaiset. Hiihtolomaviikko rajoitti osallistujia, mutta se ei menoa haitannut! Pääsimme leipomaan perinteisesti Karjalassa ollessamme karjalanpiirakoita. Ohjelmassa oli myös Kuopio-Joensuu-visa ja pääsimme tutustumaan sen myötä helposti toistemme kaupunkeihin. Tietysti pääsimme myös syömään leipomiamme herkkuja sekä viettämään rentoa aikaa yhdessä.

Illalla palasimme bussilla Kuopioon pitkän päivän jälkeen. Kevätretki oli oikein onnistunut, vaikka ajankohta hieman rajoitti osallistujamäärää. Oli mukava päästä tutustumaan muihin ruoka-alan opiskelijoihin ja oppimaan lisää yhdistysesittelyistä. Kiitos vielä kaikille mukana olleille🫶

Terkuin,

Nea
Projektivastaava

Moikka! 

Mun nimi on Mari, oon tänä vuonna aloittanut opiskelut ravitsemustieteillä ja väylänä mulla oli pääsykoehaku. Viime vuonna pääsykokeisiin tuli muutoksia, kun aikasemman 120 valintakokeen sijaan järjestettiinkin vain yhdeksän valintakoetta. Tää tarkotti myös, että aikaisemman oman ravitsemustieteiden valintakokeen sijasta olikin valintakoe B, joka oli yhteinen monen muun alan kanssa. Muutos oli iso entiseen pääsykokeeseen, jossa jaettiin ennakkomateriaali huhtikuun lopussa ja pääsykoe perustui tämän ennakkomateriaalin osaamiseen. Nyt uudessa pääsykokeessa koemateriaalina on lukion biologian ja kemian pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen sisällöt. 

Moni hakee ravitsemustieteille useamman kerran ja siksi valintakoeuudistus voikin tuntua jopa pelottavalta ja aiheuttaa stressiä, kun pääsykokeisiin voikin lukea ympäri vuoden halutessaan, eikä materiaalien läpikäyminen enää rajoitu vain lyhyeen aikaan ennen pääsykoetta. Mulle itselle tää oli kuitenkin helpotus, koska nyt pääsykoehakua oli paljon helpompi suunnitella etukäteen. Vaikka oppimateriaalia on paljon, myös aikaa on. Kaikkea ei tarvitse sisäistää heti, vaan asioiden opiskeluun ja kertaamiseen on reilusti aikaa. On myös tärkeää muistaa, että vaikka aluksi tuntuu, ettei millään kerkeä oppimaan kaikkea, niin ei tarvitsekaan oppia! Viime vuonna riitti, että sai 40 % kaikista koepisteistä, jotta ovet ravitsemustieteille aukenivat. Siis riitti, että osasi alle puolet. 

Pääsykoehaku oli mulla itselläni hieman erilainen projekti, koska suoritin samalla vielä aikaisempaa tutkintoani. Toisaalta olin suorittanut myös saman pääsykokeen aikaisemminkin, joten täysin nollapohjalta en alkanut siihen lukemaan. Silti koin, että jotta saisin optimoitua ajankäytön, oli parempi ottaa valmennuskurssi. Valmennuskurssi ei mun mielestä todellakaan ole pakollinen, vaan yhtä hyvin pärjää myös lukion kirjoilla ja huolellisella suunnittelulla! Valmennuskurssi auttaa ehkä eniten siinä, että sen avulla on helpompi pysyä kartalla, kuinka hyvin minkäkin aihealueen osaa, ja kuinka paljon aikaa mihinkin aiheeseen täytyy käyttää. Saman pystyy kuitenkin tekemään myös itse, kunhan vain on valmis käyttämään siihen aikaa. 

Alla on vielä mun mielestä kolme tärkeintä tärppiä pääsykoelukuun ja itse koetilanteeseen.  

1. Pääsykoelukujen aikatauluttaminen. Pidä huoli, että päivän aikana on muutakin kuin pääsykoelukemista. Lisäksi on tärkeää pitää viikossa opiskelulta vapaita päiviä. Opiskelusta saa kaiken irti parhaiten virkeillä aivoilla ja on helpompi ylläpitää motivaatiota, kun päivissä ja viikoissa on muutakin sisältöä kuin opiskelu. 

2. Opettele teorian lisäksi myös koetaktiikkaa. Tee aikaisempien vuosien pääsykokeita ja harjoittele aikapaineen alla tehtävien tekemistä. Opi, millaisista tehtävistä sun on helpointa saada lyhyessä ajassa pisteitä ja millaiset tehtävät taas kannattaa jättää viimeiseksi. Tähän myös vinkkinä se, että pääsykokeiden tekoa kannattaa harjoitella samankaltaisessa ympäristössä, kuin missä oikea pääsykoekin pidetään, esimerkiksi kirjastossa. Totut samalla ympärillä tapahtuvaan hälinään, eikä se häiritse enää yhtä paljoa sitten oikeassa koetilanteessa. 

3. Kaikista tärkeintä: Usko itseesi!! Jos toistat itselles tarpeeks monta kertaa, että osaat ja pärjäät kyllä, alat uskomaan siihen myös itse ja suoriudut varmasti paremmin, kuin jos täytät pään ajatuksilla omasta huonoudesta. Tee tätä läpi kevään, niin pääsykoepäivänä kaiken jännityksen takana on myös ripaus itsevarmuutta siitä, että kaikki menee kyllä hyvin. 

---

Moi!

Mie oon Meri ja opiskelen ensimmäistä vuotta ravitsemustieteellä. Pääsin kolmannella hakukerralla sisään, mutta nyt uuden avoimen väylän kautta. Avoin väylä oli itselleni helpotus, sillä koetilanteet eivät ole vahvuuteni. Nyt sain näyttää osaamiseni ja motivaationi opiskelupaikkaa kohden suoritettujen kurssien perusteella. 

Olin jo aiemmin suorittanut UEF:lla toista tutkintoa ja aloin suorittaa ravitsemustieteen kandiohjelman opinto-oppaan mukaisesti vaadittavia  kursseja, jotta en aloittaisi aivan alusta opiskelupaikan saadessani. Opiskelin UEF:lla biologiaa, johon suoritin sivuaineina ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot sekä maisterin opinnoissani ihmisen biologian opintokokonaisuuden, jotka sain kaikki hyväksiluettua ravitsemustieteelle päästyäni. Näiden opintojen lisäksi minulla oli suoritettuina kieli- ja viestintäopinnot, kemian ja farmasian opintoja sekä muita ravitsemustieteen kandiohjelman mukaisia kursseja, joiden suoritukset huomioitiin myös avoimen väylän valinnassa. Olin suorittanut avoimen väylää varten kaikki Opintopolussa listatut kurssit yhtä neljän opintopisteen kurssia lukuunottamatta. 

Tällä hetkellä suoritan kandivaiheen viimeisiä puuttuvia opintoja 1-3 vuosikursseilta ja siirryn syksyllä 2026 maisterivaiheen ravitsemusterapiaopintoihin. Olen kokenut, että meillä ravitsemustieteellä opettajat joustavat tarpeen mukaan avoimen väylältä tulleiden kanssa, sillä osa kursseista voi mennä päällekkäin. Kaikki päällekkäisyydet on saatu sovittua ja opettajat tukevat opinnoissa etenemistä tiiviimmällä tahdilla.  

Miun vinkit avoimen väylän hakuun: 

1. Selvitä huolellisesti, mitä opintoja sinun tulee suorittaa, jotta voit tulla valituksi avoimen väylältä. Lista hakukelpoisuuden antavista opinnoista ja lisäksi valintaan vaikuttavista kursseista löytyy opintopolusta.

2. Hae myös valintakokeen kautta, jotta parannat mahdollisuuksiasi saada opiskelupaikka. Vaikka sinulla olisi valmiiksi hyväksiluettavia opintoja, ne voi myös sisällyttää tutkintoon valintakokeen tai todistushaunkin kautta. 

3. Älä stressaa, jos paikka ei aukea heti ensimmäisellä yrittämällä – varmasti moni muukin haaveilee opiskelupaikasta uuden avoimen väylän mahdollisuuden kautta. Tee rauhassa kursseja, jotka vievät sinua eteenpäin hakuprosessissa. Kurssit voit hyväksilukea opiskelemaan päästessäsi, jolloin olet jo pitkällä opinnoissasi ennen kuin olet edes aloittanut varsinaisena tutkinto-opiskelijana. <3  

Hurjasti tsemppiä ja kärsivällisyyttä hakuprosessiin! Toivottavasti nähdään syksyllä <3