Month: November 2023

Retikan sääntömääräisen syyskokouksen lähestyessä ajattelin kertoa omasta näkökulmastani miksi kannattaa hakea hallitukseen.

Aloitin itse jo heti fuksivuonna liikuntavastaavan pestissä. Liikuntavastaavan pesti tuntui sopivalta ensimmäiseltä pestiltä, sillä mulla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta yhdistystoiminnasta. Mun ensimmäinen hallituskausi oli tosi erilainen verrattuna kahteen jälkimmäiseen, koska maailman tilanteen takia tapahtumien järjestäminen jäi hyvin pitkälti keväältä pois, joten myös omassa pestissäni kaikki kasaantui syksylle. Sen lisäksi ekana hallitusvuotenani kokoustimme pelkästään etänä.

Seuraavana vuonna hyppäsin some- ja viestintävastaavan saappaisiin, ja tämä pesti olikin itselleni opettavaisin. Some- ja viestintävastaavana mulla ei ollut päävastuuta mistään tietyistä tapahtumista, niin kuin edellisenä vuonna oli ollut. Sen sijaan tässä pestissä piti olla perillä vähän kaikesta Retikan toimintaan liittyvästä, ja sen koenkin kaikista opettavaisimmaksi.

Päätös lähteä hallitustoimintaan ensimmäisenä vuotena syntyi yhdessä nykyisen PJ-Saran kanssa.  Ensimmäinen ja toinen hallituskausi menivät enemmän tai vähemmän yhteistyötä tehdessä, joten kolmannelle kaudelle tuntui luonnolliselta lähteä yhdessä puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtaja-sihteeriksi. Tämä pesti tuntuu myös hyvältä päätökseltä kolmivuotiselle hallitus-uralle.

Näin kolmannen ja mun osalta myös viimeisen hallituskauden loppupuolella kokemusta on karttunut mukavasti, joten nyt haluan kertoa mun mielestä parhaat palat hallitustoiminnasta!

Uudet kaverit ja tuttavuudet yli vuosikurssi- ja ainejärjestörajojen

Usein hallituskokoonpanossa on ihmisiä eri vuosikursseilta, joten vuosien aikana oon päässyt tutustumaan retikkalaisiin tosi monelta eri vuosikurssilta. Tää on mun mielestä tosi kiva myös tulevaisuuden kannalta, sillä monet retikkalaiset tulee olemaan keskenään kollegoita työelämässä!

Retikka tekee yhteistyötä paljon myös muiden ainejärjestöjen kanssa, joten uusiin ihmisiin on päässyt tutustumaan esimerkiksi ainejärjestöjen yhteistapahtumia järjestettäessä. Sen lisäksi muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla ja tapahtumissa pääsee aina tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään myös vanhoja tuttuja!

Toimintaan vaikuttaminen konkreettisesti

Toimintaan pääsee vaikuttamaan oikeasti. Hallituksella on vastuu perinteisten tapahtumien järjestämisestä ja myös uusien ideoimisesta. Retikan huonetta pääsee kehittämään, ja mun kausien aikana huoneelle on esimerkiksi hommattu uusi matto ja pöytäliina, kierrätysroskikset ja hylly tavaroiden säilytykseen. Toimintaan vaikuttamisessa parhaita paloja omalta osaltani on ollut vuoden 2022 kaverisitsit sekä ryhmäliput Pikkulaskiaiseen 2022 ja Särkän Märkään 2023.

Vuosijuhlat sekä VIP-liput muiden ainejärjestöjen tapahtumiin

Retikan omat vuosijuhlat ovat vain viiden vuoden välein, joten hallitustoiminnassa on päässyt juhlimaan muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla. Itse olen käynyt Fortiksen, Preemion, Terhon ja Kultin vuosijuhlilla. Vuosijuhlien lisäksi muiden ainejärjestöjen tapahtumiin saadaan usein ilmaisia VIP-lippuja, joten rahaakin on säästynyt varmaan monia kymmeniä euroja. 

Kokemus yhdistystoiminnasta ja opitut taidot

Olen oppinut hurjasti uutta esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä, yritysyhteistöistä, Canvan käytöstä sekä yhdistys- ja tietosuojalaeista. Uskon, että hallitustoiminnassa opituista taidoista on hyötyä myös työelämässä.

Paljon oon saanut kokea ja oppia hallitustoiminnan myötä, ja vaikka välillä on ollut raskastakin, niin en kadu päivääkään, että lähdin fuksina hallitukseen mukaan. Suosittelen ihan jokaiselle lähtemään mukaan hallitustoimintaan, jos vähääkään kiinnostaa! Toivottavasti nähdään syyskokouksessa 😉

Terkuin,

Silja vpj-sihteeri

Hejsan!

Olen Silja-Liina ja olin keväällä vaihdossa Göteborgissa, Ruotsissa. Vaihdossa vietin yhden lukukauden, eli noin 4,5 kuukautta. Vaihtoon lähdin Nordplussan kautta.

Miksi Ruotsi?

Lähdin Ruotsiin, koska halusin parantaa omaa englannin ja ruotsin kielitaitoani. Lisäksi olen aina halunnut asua Ruotsissa. Kaupungilla ei ollut niin merkitystä ja lopulta kohteeksi valikoitui Göteborg. Rakastuin kaupunkiin heti sen mahdollisuuksien, kauniin miljöön ja monipuolisuuden vuoksi.

Opinnot Göteborgissa

Göteborgin yliopistossa kurssivalikoima ei ollut kovin laaja ja valintoja oli hyvin niukasti. Tarjolla oli muutamia vaihto-oppilaille tarkoitettuja kursseja, mutta ne eivät juuri houkutelleet. Olin yhteydessä kohdeyliopistoon, ja kysyin, että pääsenkö opiskelemaan ravitsemustieteen kursseja. Haastattelun ja kielitestin jälkeen minut hyväksyttiin mukaan. Lopulta opiskelin yliopistossa paikallisten fuksien kanssa anatomiaa ja fysiologiaa sekä elintarviketieteitä. Molemmat kurssit olivat laajuudeltaan 15op.

Molempien kurssien opetuskielenä toimi ruotsi, joten kieltä piti osata. Koulussa pärjäsi silti perustaidoilla, motivaatiolla ja rohkeudella puhua. Lisäksi kursseilla kielitaito kehittyi nopeasti. Opiskeltavat asiat olivat samoja, joita Suomessa olin jo opiskellut. Tämä oli suuri helpotus, sillä tunneilla pysyi helpommin perässä, kun aihe oli tuttua. Oli myös hauskaa päästä tekemään labroja ja muita harjoituksia, joita en omissa opinnoissani ole päässyt tekemään. Meillä oli labrojen lisäksi mm. kokkaustunteja opetuskeittiöllä, ergospirometria-testi sekä anatomiamallien tutkiskelua. Molemmissa kursseissa oli paljon opiskeltavaa ja ”pääsin” tekemään yliopistourani ensimmäiset salitentit, joita en Suomessa koronafuksina ole tehnyt.

Asuminen

Sain kalustetun asunnon yliopiston kautta, joten se hoitui helposti ja edullisesti. Alue oli lähellä keskustaa idyllisen omakotitaloalueen keskellä. Asuin kunnon opiskelijakommuunissa, Olofshöjdissä,  jossa oli mm. oma kahvila, kuntosali, sauna, liikuntahalli sekä elokuvahuone. Minulla oli oma huone ja kylpyhuone, mutta jaoin keittiön kolmen muun kanssa. Lähes kaikki ystäväni asuivat myös samalla alueella, mikä oli mielestäni positiivista. Asunto oli erittäin toimiva ja suosittelen vastaavaa ehdottomasti sen sijasta, että vuokraisi yksityiseltä.

Elämää Göteborgissa

Vaihdossa uusiin ihmisiin tutustuminen oli helppoa, koska kaikki olivat samassa asemassa ­– ketään ei tunne juuri ketään. Tutustumismahdollisuuksia sekä vaihto-oppilaita oli paljon. Opiskelijoille oli järjestetty erilaista ohjelmaa vähän siitä riippuen missä laitoksessa opiskeli. Alkuun yliopisto järjesti muutamia eri vaihtoinfoja sekä luotiin myös tutorryhmiä. Lisäksi paljon tapahtumia järjesti Erasmus Student Network (ESN). Näihin kuului esimerkiksi pubivisoja, kangaskassien maalausta sekä erilaisia matkoja. Vaihdossa tutustui niin suomalaisiin kuin muihin vaihtareihin ja oma ystäväporukka kehittyi ajan myötä.

Vaihdon aikana tuli tehtyä muutamia erilaisia reissuja sekä Ruotsissa, että muissa Pohjoismaissa. Kävin Tukholmassa, Lundissa, Malmössä, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Bergenissä. Lisäksi Göteborgissa oli paljon saaristoa ja myös eri saarilla tuli vierailtua. Tämän 4,5 kuukauden aikana tuli Pohjoismaat tutuksi ja listalta puuttuu enää Islanti. Göteborg on sijainniltaan hyvässä paikassa, sillä bussilla tai junalla pääsi lukuisiin eri kohteisiin. Tämä oli mukava ja edullinen vaihtoehto matkustamiselle.

En kokenut kulttuurishokkia saapuessani, koska Ruotsi on suht. samanlainen kuin Suomi. Ennemmin järkytyin matkalla takaisin Suomeen, kun yhtäkkiä lentokoneessa kuuli suomea kaikkialla. Muutamiin erilaisiin asioihin kuitenkin kiinnitin huomiota. Ruotsissa ei ole samanlaista kouluruokaa, vaan siellä se maksoi noin 10 €. Kouluun otettiin yleensä omat eväät, ja tämän vuoksi yliopisto oli täynnä isoja huoneita täynnä mikroja ja jääkaappeja. Fika- eli kahvittelukulttuuri oli todella vahva ja se näkyi paljon koulussa, erityisesti taukojen aikana, joita oli aina 45 minuutin välein. Myös vapaa-ajalla tuli käytyä eri kahviloissa viikoittain koulun ulkopuolella. Alkoholi-kulttuuri oli myös todella erilaista Suomeen verrattuna sekä opiskelijoiden keskuudessa, että yleisesti. Lisäksi melkein kaikkialla oli unisex-vessoja, joita Suomessa näkee paljon vähemmän.

Kaupunkina Göteborg tarjosi monipuolisesti tekemistä. Yleisimmin arki kului koulussa, kahviloissa, luonnossa tai ystävien kanssa. Monesti olimme pelaamassa minigolfia/unoa, tutkimassa uusia paikkoja, viettämässä iltaa tai pitämässä omia tapahtumia kuten esim. kämppäapprot, paint and wine ja powerpoint-ilta. Kävin lisäksi noin kerran viikossa kielikahvilassa puhumassa ruotsia eri maista tulevien ihmisten kanssa sekä pelaamassa lautapelejä asuinalueen kahvilassa. Göteborg tarjosi myös paljon luonto-, ostos- ja kulttuurimahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan elin vaihdossa normaalia arkea ja se olikin sitä mitä halusin.

Mitä jäi käteen?

Yksi syy vaihtoon lähtöön oli se, että halusin luoda kansainvälisiä suhteita, parantaa kielitaitoa sekä kasvaa henkisesti. Voisin sanoa, että kaikki kohdat on toteutuneet hyvällä menestyksellä. Näiden lisäksi käteen jäi kasa aivan ihania ystäviä, uusia kokemuksia sekä uudenlainen asenne elämään. Vaihdossa pienessä ajassa koki valtavan määrän asioita, ja joka hetkestä tuli nautittua ihan eri tavalla. Suosittelen vaihtoa lämpimästi aivan kaikille, ketkä edes vähän miettivät kannattaako lähteä. Kannattaa!  

Viisi suositusta Göteborgissa:

1. Kafé magasinet
2. Saaristo
3. Hagan vanha kaupunki
4. Trädgårdsföreningen
5. Lindholmen street food market

Tack och hej,

Silja-Liina,

varajäsen