Kymmenen vuotta sitten meidän lukiolla kävi vierailulla ravitsemustieteen UEF-lähettiläs esittelemässä Itä-Suomen yliopiston tarjontaa. Kuulin silloin ensimmäisen kerran ravitsemustieteestä ja tiesin heti löytäväni oman alani. Epäröin kuitenkin, että uskallanko hakea ja muuttaa täysin vieraalle paikkakunnalle, josta en tiennyt käytännössä mitään – paitsi kalakukon ja sen kuuluisan Kuopion torin. Ajattelin abivuonna, että hakisin Jyväskylän yliopistoon, kuten monet muutkin ystäväni. Mutta jollakin maagisella tavalla Itä-Suomen yliopistosta jäi niin positiivinen fiilis, että sain rohkeutta hakea ja mennä kohti unelmieni alaa. Silloin ajattelin, että olisipa siisti olla joskus tuo tyyppi, joka pääsee inspiroimaan muita, ja tämän lukuvuoden aikana olen päässyt toimimaan UEF-lähettilään tehtävässä, ja olen päässyt kertomaan omaa hakutarinaani ja inspiroimaan ihmisiä hakemaan unelmien alalle.
Tätä blogitekstiä kirjoittaa Jenna, tämän vuoden UEF-lähettiläs, ja ravitsemustieteen maisterivaiheen opiskelija. Aloitin syksyllä ravitsemusterapiaopinnot ja samaan aikaan heti ensimmäisenä koulupäivänä minulla alkoi UEF-lähettilään koulutus. Ajattelin heti, että vitsit miten siistiä päästä kokemaan jotain uutta, mutta samaan aikaan tiesin, että terapiaopinnot veisivät aikaa. Syksy lähti käyntiin melko rytinällä ja sain jatkuvasti yhteydenottoja lukioista, ja minusta oli aivan ihanaa, että niin moni halusi esittelyn ravitsemustieteestä! Tein ensimmäisen lukioesittelyn omassa lukiossani ja syksyllä jokaiselle viikolle mahtui useampia lukioesittelyjä ja kävimme myös kollegoideni kanssa Studia-messuilla Helsingissä. Syksyn kalenteri oli todella tiivis, mutta sitäkin antoisampi. Keväällä tilanne on ollut hieman rauhallisempi ja olen saanut enemmän aikaa opinnoille ja gradun edistämiselle. Lukioesittelyjen lisäksi UEF-lähettiläänä olen päässyt päivittämään somekanaviin tavallista opiskelija-arkea ja vastaamaan seuraajien kysymyksiin.
Tämä lukuvuosi on opettanut minulle todella paljon. Suurin anti tässä työssä on ollut esiintymistaitojen kehittyminen. Aikaisemmin luokan edessä esiintyminen tuotti kurkun kutinaa ja sydämen tykytyksiä, mutta kun on kerran pitänyt esitelmän usealle sadalle ihmiselle, ei polvet enää tutise ja yllättiviinkin kysymyksiin löytyy vastaus kuin apteekin hyllyltä. Tämän lisäksi myös ihan tavalliset digitaaliseen viestintään liittyvät taidot, kuten asiallisen sähköpostiviestin kirjoittaminen tai Powerpoint -esityksen tekeminen on tullut hyvinkin tutuksi. Mikä yllättävintä, tämä työ on antanut minulle myös itsevarmuutta omaan ajotaitooni, sillä kuljimme monille paikkakunnille autolla. Minulle suuri askel oli se, kun pääsin ensimmäistä kertaa ajamaan yksin liukkaalla ja pimeällä kelillä Joensuusta Kuopioon ja selvisin perille täysin ehjin nahoin. Työssä on siis päässyt epämukavuusalueelle ja ylittämään itsensä monella eri tavalla. Kaikkien näiden uusien taitojen oppimisen ja epävarmuuksien vahvistumisen lisäksi kaikista parasta tässä työssä on ollut se, että on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä!
Vuosi sitten, kun näin, että tähän UEF-lähettilään tehtävään oli paikka auki, epäröin hetken: onko minusta siihen ja ennen kaikkea onko minulla aikaa siihen? Opiskelin kuitenkin kahta tutkintoa samanaikaisesti ja työskentelin jo valmiiksi kahdessa eri työpaikassa, mutta samalla ajattelin, että se on nyt tai ei koskaan – eikä sen kolmannen työn yhteensovittaminen kalenteriin ollut mahdotonta. Työn tekeminen on ollut hyvin joustavaa ja olen hyvin päässyt sovittamaan sitä opintoihini. Onneksi hain, koska en vaihtaisi näitä kokemuksia ja kaikkea tätä uuden oppimista mistään hinnasta pois!
Jos sinä siellä yhtään mietit, että olisitko sopiva UEF-lähettilään pestiin, niin ehdottomasti! UEF-lähettilään pestiin voi hakea kuka tahansa tutkinto-opintoja suorittava opiskelija, ja tehtävään halutaan opiskelijoita eri aloilta ja erilaisista taustoista. Työtehtävässä on hyötyä siitä, että on esiintymishaluinen, sosiaalinen, helposti lähestyttävä ja valmis markkinoimaan yliopistoa, mutta ennen kaikkea, kun on halu oppia uutta, on vahvoilla tämän työtehtävän suhteen. Vinkkinä työhaastatteluun haluan sanoa, että kannattaa tutustua hyvin työnantajaan, eli Itä-Suomen yliopistoon, niin varmasti pärjää.
Jos kiinnostuit UEF-lähettilään tehtävästä, niin voit lukea lisätietoja tehtävästä täältä. Haku on käynnissä 7.4.2026 asti.
Tämän vuoden kevätretken kohteeksi valikoitui Joensuu, sillä halusimme mennä tapaamaan Kotex ry:tä eli kotitalous- ja käsityötieteen opiskelijoita. Kevätretki järjestettiin 6.3. ja päiväretkelle Joensuuhun lähti pieni ryhmä innokkaita retikoita. Päivä alkoi jo aikaisin aamulla, kun bussi lähti Kuopiosta Joensuuhun klo 7 aikoihin. Matkalla ehdimme hyvin heräillä päivään ja Joensuuhun saavuttuamme kävimme aamupalalla Houkutuksessa.
Seuraavaksi suuntasimme tien toiselle puolelle Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen tiloihin, joissa saimme kuulla sekä heidän että Pohjois-Karjalan Sydänpiirin toiminnasta. Opimme paljon uutta Sydänliitosta ja siitä, kuinka monen toimijan kanssa he tekevät alueellisesti yhteistyötä. Monelle Sydänliitto on tuttu Sydänmerkistä, mutta esittelyn jälkeen ymmärsimme hyvin, että toiminta ei keskity ainoastaan siihen. Ohjelma jatkui heidän yhteisen hankkeensa eli Pohjois-Karjala-projekti 2.0:n esittelyllä. Pääsimme kuulemaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja oli mielenkiintoista kuulla, että hankkeessa on myös mukana ravitsemusterapeutti. Suosittelenkin tutustumaan tarkemmin hankkeeseen sekä Ihmisten huoltoasemaan, jossa annetaan maksutonta ja yksilöllistä elintapaohjausta. Esittelyjen lopussa oli aikaa vapaalle keskustelulle ja pääsimme molemmin puolin esittämään kysymyksiä sekä keskustelemaan ravitsemuksen tärkeydestä.
Päivän ohjelma jatkui lounaalla ja suuntasimme suositusten mukaan kohti yliopistoa. Oli mukava myös päästä näkemään, missä Itä-Suomen yliopiston toinen kampus sijaitsee!
Lounaan jälkeen siirryimme Suvakselle, jossa tapasimme Kotexilaiset. Hiihtolomaviikko rajoitti osallistujia, mutta se ei menoa haitannut! Pääsimme leipomaan perinteisesti Karjalassa ollessamme karjalanpiirakoita. Ohjelmassa oli myös Kuopio-Joensuu-visa ja pääsimme tutustumaan sen myötä helposti toistemme kaupunkeihin. Tietysti pääsimme myös syömään leipomiamme herkkuja sekä viettämään rentoa aikaa yhdessä.
Illalla palasimme bussilla Kuopioon pitkän päivän jälkeen. Kevätretki oli oikein onnistunut, vaikka ajankohta hieman rajoitti osallistujamäärää. Oli mukava päästä tutustumaan muihin ruoka-alan opiskelijoihin ja oppimaan lisää yhdistysesittelyistä. Kiitos vielä kaikille mukana olleille🫶
Mun nimi on Mari, oon tänä vuonna aloittanut opiskelut ravitsemustieteillä ja väylänä mulla oli pääsykoehaku. Viime vuonna pääsykokeisiin tuli muutoksia, kun aikasemman 120 valintakokeen sijaan järjestettiinkin vain yhdeksän valintakoetta. Tää tarkotti myös, että aikaisemman oman ravitsemustieteiden valintakokeen sijasta olikin valintakoe B, joka oli yhteinen monen muun alan kanssa. Muutos oli iso entiseen pääsykokeeseen, jossa jaettiin ennakkomateriaali huhtikuun lopussa ja pääsykoe perustui tämän ennakkomateriaalin osaamiseen. Nyt uudessa pääsykokeessa koemateriaalina on lukion biologian ja kemian pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen sisällöt.
Moni hakee ravitsemustieteille useamman kerran ja siksi valintakoeuudistus voikin tuntua jopa pelottavalta ja aiheuttaa stressiä, kun pääsykokeisiin voikin lukea ympäri vuoden halutessaan, eikä materiaalien läpikäyminen enää rajoitu vain lyhyeen aikaan ennen pääsykoetta. Mulle itselle tää oli kuitenkin helpotus, koska nyt pääsykoehakua oli paljon helpompi suunnitella etukäteen. Vaikka oppimateriaalia on paljon, myös aikaa on. Kaikkea ei tarvitse sisäistää heti, vaan asioiden opiskeluun ja kertaamiseen on reilusti aikaa. On myös tärkeää muistaa, että vaikka aluksi tuntuu, ettei millään kerkeä oppimaan kaikkea, niin ei tarvitsekaan oppia! Viime vuonna riitti, että sai 40 % kaikista koepisteistä, jotta ovet ravitsemustieteille aukenivat. Siis riitti, että osasi alle puolet.
Pääsykoehaku oli mulla itselläni hieman erilainen projekti, koska suoritin samalla vielä aikaisempaa tutkintoani. Toisaalta olin suorittanut myös saman pääsykokeen aikaisemminkin, joten täysin nollapohjalta en alkanut siihen lukemaan. Silti koin, että jotta saisin optimoitua ajankäytön, oli parempi ottaa valmennuskurssi. Valmennuskurssi ei mun mielestä todellakaan ole pakollinen, vaan yhtä hyvin pärjää myös lukion kirjoilla ja huolellisella suunnittelulla! Valmennuskurssi auttaa ehkä eniten siinä, että sen avulla on helpompi pysyä kartalla, kuinka hyvin minkäkin aihealueen osaa, ja kuinka paljon aikaa mihinkin aiheeseen täytyy käyttää. Saman pystyy kuitenkin tekemään myös itse, kunhan vain on valmis käyttämään siihen aikaa.
Alla on vielä mun mielestä kolme tärkeintä tärppiä pääsykoelukuun ja itse koetilanteeseen.
Pääsykoelukujen aikatauluttaminen. Pidä huoli, että päivän aikana on muutakin kuin pääsykoelukemista. Lisäksi on tärkeää pitää viikossa opiskelulta vapaita päiviä. Opiskelusta saa kaiken irti parhaiten virkeillä aivoilla ja on helpompi ylläpitää motivaatiota, kun päivissä ja viikoissa on muutakin sisältöä kuin opiskelu.
Opettele teorian lisäksi myös koetaktiikkaa. Tee aikaisempien vuosien pääsykokeita ja harjoittele aikapaineen alla tehtävien tekemistä. Opi, millaisista tehtävistä sun on helpointa saada lyhyessä ajassa pisteitä ja millaiset tehtävät taas kannattaa jättää viimeiseksi. Tähän myös vinkkinä se, että pääsykokeiden tekoa kannattaa harjoitella samankaltaisessa ympäristössä, kuin missä oikea pääsykoekin pidetään, esimerkiksi kirjastossa. Totut samalla ympärillä tapahtuvaan hälinään, eikä se häiritse enää yhtä paljoa sitten oikeassa koetilanteessa.
Kaikista tärkeintä: Usko itseesi!! Jos toistat itselles tarpeeks monta kertaa, että osaat ja pärjäät kyllä, alat uskomaan siihen myös itse ja suoriudut varmasti paremmin, kuin jos täytät pään ajatuksilla omasta huonoudesta. Tee tätä läpi kevään, niin pääsykoepäivänä kaiken jännityksen takana on myös ripaus itsevarmuutta siitä, että kaikki menee kyllä hyvin.
Moi!
Mie oon Meri ja opiskelen ensimmäistä vuotta ravitsemustieteellä. Pääsin kolmannella hakukerralla sisään, mutta nyt uuden avoimen väylän kautta. Avoin väylä oli itselleni helpotus, sillä koetilanteet eivät ole vahvuuteni. Nyt sain näyttää osaamiseni ja motivaationi opiskelupaikkaa kohden suoritettujen kurssien perusteella.
Olin jo aiemmin suorittanut UEF:lla toista tutkintoa ja aloin suorittaa ravitsemustieteen kandiohjelman opinto-oppaan mukaisesti vaadittavia kursseja, jotta en aloittaisi aivan alusta opiskelupaikan saadessani. Opiskelin UEF:lla biologiaa, johon suoritin sivuaineina ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot sekä maisterin opinnoissani ihmisen biologian opintokokonaisuuden, jotka sain kaikki hyväksiluettua ravitsemustieteelle päästyäni. Näiden opintojen lisäksi minulla oli suoritettuina kieli- ja viestintäopinnot, kemian ja farmasian opintoja sekä muita ravitsemustieteen kandiohjelman mukaisia kursseja, joiden suoritukset huomioitiin myös avoimen väylän valinnassa. Olin suorittanut avoimen väylää varten kaikki Opintopolussa listatut kurssit yhtä neljän opintopisteen kurssia lukuunottamatta.
Tällä hetkellä suoritan kandivaiheen viimeisiä puuttuvia opintoja 1-3 vuosikursseilta ja siirryn syksyllä 2026 maisterivaiheen ravitsemusterapiaopintoihin. Olen kokenut, että meillä ravitsemustieteellä opettajat joustavat tarpeen mukaan avoimen väylältä tulleiden kanssa, sillä osa kursseista voi mennä päällekkäin. Kaikki päällekkäisyydet on saatu sovittua ja opettajat tukevat opinnoissa etenemistä tiiviimmällä tahdilla.
Miun vinkit avoimen väylän hakuun:
Selvitä huolellisesti, mitä opintoja sinun tulee suorittaa, jotta voit tulla valituksi avoimen väylältä. Lista hakukelpoisuuden antavista opinnoista ja lisäksi valintaan vaikuttavista kursseista löytyy opintopolusta.
Hae myös valintakokeen kautta, jotta parannat mahdollisuuksiasi saada opiskelupaikka. Vaikka sinulla olisi valmiiksi hyväksiluettavia opintoja, ne voi myös sisällyttää tutkintoon valintakokeen tai todistushaunkin kautta.
Älä stressaa, jos paikka ei aukea heti ensimmäisellä yrittämällä – varmasti moni muukin haaveilee opiskelupaikasta uuden avoimen väylän mahdollisuuden kautta. Tee rauhassa kursseja, jotka vievät sinua eteenpäin hakuprosessissa. Kurssit voit hyväksilukea opiskelemaan päästessäsi, jolloin olet jo pitkällä opinnoissasi ennen kuin olet edes aloittanut varsinaisena tutkinto-opiskelijana. <3
Hurjasti tsemppiä ja kärsivällisyyttä hakuprosessiin! Toivottavasti nähdään syksyllä <3
Heipsu! Mä oon Stiina ja opinnoissa mulla on menossa toinen vuosi. Sain viime syksynä mahdollisuuden toimia Retikan vertaistuutorina ja näin tuutorihaun alkaessa haluaisinkin kertoa omia kokemuksia tuutoroinnista, sekä miksi sinunkin kannattaa hakea, jos se sinua yhtään kiinnostaa!
Mutta mikä ihmeen vertaistuutori? Muistan ihmetelleeni tätä asiaa oman tuutorihaun alkaessa, sillä olin kuullut puhuttavan vain tuutoreista ilman mitään etuliitteitä. Nopeasti kuitenkin selvisi, että yliopisto hakee vertaistuutorien (“tuutorien”) lisäksi myös kv-, seniori- sekä maisterituutoreita, minkä jälkeen vertaistuutori nimitys ei kuulostanutkaan enää yhtä kummalliselta. (Ps. Jos KV-tuutorointi kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Kaisan kirjottama blogiteksti, jossa hän avaa omia kokemuksiaan.)
Takaisin aiheeseen, mikä tai kuka vertaistuutori on, ja mitkä hänen tehtävänsä ovat. Vertaistuutori on yleensä vanhemman vuosikurssin opiskelija, jonka tehtävänä on toimia nimensä mukaisesti vertaistukena sekä apuna koulunsa aloittaville fukseille, joille yliopistoelämä, kaupunki sekä yliopiston käytännöt ovat suurella todennäköisyydellä täysin vieraita. Lisäksi vertaistuutorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu luoda aloittavalle ryhmälle mahdollisuuksia ryhmäytyä sekä tutustua toisiinsa. Näiden seurauksena tuutoroinnin kiireisintä aikaa onkin alkusyksy, ja erityisesti orientaatioviikko, jolloin uudet opiskelijat saapuvat yliopistolle. Tähän aikaan tuntuukin, että jokaiselle viikonpäivälle on jotakin ohjelmaa eikä omia lepohetkiä meinaa saada mahtumaan kalenteriin millään. Tästäkin tuutoroinnin vaiheesta selviää kuitenkin hyvällä ennakkosuunnittelulla sekä positiivisella asenteella. Haluan kuitenkin muistuttaa, että vaikka orientaatioviikko on ehkä se tuutoroinnin kuuluisa main chapter, johon haluaa panostaa, kuuluu tuutorintiin paljon muutakin, eikä tuutorointi lopu orientaatioviikon loppuessa!
Entä mitä vertaistuutorilta vaaditaan tai kuinka tiedän soveltuvani vertaistuutoriksi? Uskon, että näihin kysymyksiin ei löydy yksiselitteistä vastausta. Vertaistuutoreiksi pyritään nimittäin valitsemaan erilaisia henkilöitä erilaisilla taustoilla, sillä myös uudet opiskelijat ovat keskenään erilaisia, ja saattavatkin saapua opiskelujen pariin moninaisista elämäntilanteista. Sanoisinkin, että vertaistuutoroinnissa ei merkitse se, miten aktiivinen opiskelijatapahtumien kuluttaja olet tai kuinka ekstrovertti olet luonteeltasi, vaan tärkeää on se, että pystyt olemaan läsnä fukseille tuutoroinnin ajan. Vertaistuutorin ei siis todellakaan tarvitse olla se ryhmän äänekkäin ja menevin henkilö, taikka se kävelevä tietopankki, joka muistaa jokaisen yliopistoon liittyvän ohjeen sekä nettisivun. Vertaistuutorilta ei siis odoteta eikä vaadita täydellisyyttä yhtään sen enempää kuin erityisosaamisalueita tai aikaisempaa kokemustakaan. Riittää, että olet oma itsesi sekä motivoitunut auttamaan uusia opiskelijoita.
Ja vaikka vertaistuutoroinnin keskiössä ovatkin fuksit, ei se kuitenkaan todellakaan tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi hukata itsesi kiireisiin unohtaen itse nauttia tuutoroinnista! Tuutorointi on luonut uusia mahdollisuuksia sekä opettanut monia oppeja, joiden myötä on syntynyt mitä unohtumattomimpia muistoja, jotka olisivat varmasti jääneet kokematta ilman tuutorointia. Voinkin todeta, että tuutoriksi hakeminen on ollut minun yksi yliopistoaikani parhaista päätöksistä, ellei jopa paras. Pitkäksi venähtäneet illat, uudet poikkitieteelliset kaverit, monet opettavat mokailut sekä loputtomat naurut ovat kaiken tuutorointiin vaadittavan työn arvoista, enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Sen takia haluankin muistuttaa myös tuutorina nauttimaan käsillä olevasta hetkestä, sillä orientaatioviikon alun ja vuodenvaihteessa häämöttävän tuutoroinnin lopun välinen aika kuluu kuin silmänräpäyksessä.
Suosittelenkin siis hakemaan rohkeasti tuutoriksi, jos se sinua yhtään kiinnostaa ja olet valmis uhraamaan siihen hieman omaa aikaasi omien opintojesi ohella! Tuutorihaku on käynnissä 19.1- 1.2 välisenä aikana ja lisätietoa sekä hakulomakkeen löydät täältä. Uskaltaisinkin sanoa, että sinua jää todennäköisemmin kaduttamaan kokeilematta jättäminen kuin itse kokeilu, sillä et voi koskaan tietää mitä kaikkea ihanaa voit päästä kokemaan, kunhan vain uskallat yrittää!
Heips! Mä oon Kaisa ja oon toisen vuoden opiskelija. Toimin tänä syksynä Kv-tuutorina Kuopiossa ja ajattelin vähän jakaa kokemuksiani siitä!
Kv-tuutori toimii tuutorina kansainvälisille opiskelijoille – eli englanninkielisiin tutkintoihin tuleville opiskelijoille ja vaihtareille. Itse tuutoroin vain vaihtareita ja olinkin laittanut tämän toiveeksi tuutorikoulutuksessa. Kv-tuutorointi eroaa vertaistuutoroinnista myös siinä, että jokainen tuutori saa omat tuutoroitavat, eikä tuutorointi tapahdu samalla tapaa ryhmässä kun vertaistuutorointi. Kv-tuutoreita kuitenkin kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään, mutta jos tuutorointia haluaa syystä tai toisesta tehdä itsenäisesti, on sekin täysin ok. Kv-tuutoriksi voi myös hakea kaverin kanssa ja tuutoroida yhdessä siltä osin kun se on mahdollista. Yleensä kuitenkin osa tuutoroinnista on helpointa tehdä itsenäisesti. Itse halusin tuutoroida enimmäkseen itsenäisesti, mutta syksyn kaupunkisuunnistukseen muodostimme muiden Retikan kv-tuutoreiden ja heidän tuutoroitaviensa kanssa pari ryhmää. Tällöin myös vaihtareilla oli mahdollisuus tutustua muihin kansainvälisiin opiskelijoihin.
Tuutoroitavia on yleensä useita, mutta määrä taitaa vaihdella vuodesta toiseen. Tänä vuonna yhtä tuutoria kohden oli noin 4 tuutoroitavaa – tosin yksi omista tuutoroitavistani ilmoitti heti, ettei olekaan tulossa, joten käytännössä tuutoroin kolmea vaihtaria. Määrä oli itselleni hyvä enkä kokenut missään vaiheessa että olisi liikaa tuutoroitavia. Oli myös mukava että he saapuivat kaikki eri päivinä Kuopioon, jolloin tuutoroimista oli helpompi jakaa useammalle päivälle.
Kv-tuutorin päätehtävä on olla tuutoroitavan ensimmäinen kontakti Suomessa ja auttaa sopeutumaan tänne varsinkin ensimmäisten päivien aikana. Ennen heidän Suomeen saapumistaan on tärkeää ottaa heihin yhteyttä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun heidän yhteystietonsa saa. Itse sain tietää keitä tuutoroin kesäkuun loppupuolella. Oli mukavaa saada kaikilta innostuneet vastaukset parin päivän sisällä oman viestini lähettämisestä. Tuutoroitavat ovat yleensä todella kiitollisia tuutoreista, omani mukaan lukien. He kiittelivät moneen kertaan avusta ja siitä että on joku, keneltä voi tarvittaessa kysyä tai ylipäätään puhua Suomeen tulosta. Yksi tuutoroitavani päätti tulla Suomeen muutamaa viikkoa ennen opintojen alkua lomailemaan ja kysyi vinkkejä mihin mennä Suomessa. Tuntui hyvältä kuulla, että hän oli paitsi toteuttanut monia ehdotuksiani, mutta myös tykännyt niistä paljon!
Tuutorointi on melko käytännönläheistä sen jälkeen kun tuutoroitava on saapunut Kuopioon. Hain esimerkiksi parin tuutoroitavani avaimet Kuopaksen toimistolta heille ja menin heitä vastaan linja-autoasemalle ja sieltä menimme yhdessä heidän asunnoilleen. Näytin miten pesukoneet toimivat, selitin miten suomalaisten ovien lukot toimivat (on helppo vahingossa lukita itsensä asuntonsa ulkopuolelle), näytin missä lähin bussipysäkki on ja miten päästä yliopistolle. Kävimme myös yhdessä kaikkien tuutoroitavieni kanssa syömässä yliopistolla ensimmäisen viikon aikana. Samalla esittelin kampuksen heille ja tajusin kuinka sokkeloinen Canthia todella on.
Suurin osa tuutoroinnista on ohi orientaatioviikon jälkeen. On kuitenkin hyvä pitää yhteyttä tuutoroitaviin myös syksyllä kysellen välillä kuulumisia. Vinkkailin itse esimerkiksi joistain tapahtumista, innostin ostamaan Retikan haalarimerkkejä ja vastailin niihin muutamiin kysymyksiin jotka tuutoroitaviani askarruttivat. Syyskuussa kävi myös hyvä tuuri, sillä revontulet olivat selkeästi näkyvissä. Kerroin tästä heti kaikille tuutoroitavilleni ja seuraavaan aamuun mennessä olin saanut monia upeita kuvia revontulista ja ihasteluja niiden kauneudesta!
Kv-tuutorointi oli todella mukavaa enkä katunut sitä hetkeäkään. Tuutorikoulutuksessa on mahdollista toivoa hieman esimerkiksi mistä maasta tuutoroitavat olisivat tai haluaako tuutoroida vaihtareita vai tutkinto-opiskelijoita. Maan suhteen toiveeni eivät toteutuneet, mutta eipä se lopuksi haitannut. Kaikki tuutoroitavani olivat todella mukavia, lämminhenkisiä ja innostuneita tulemaan Suomeen. Koin tuutoroimisen myös merkitykselliseksi ja uskon sen olleen tärkeää jo sen perusteella, kuinka paljon kiitosta ja positiivista palautetta sain kaikilta tuutoroitaviltani siitä huolimatta, ettei kaikki mennyt ihan täydellisesti. Kuopas antoi minulle esimerkiksi väärän avaimen, jonka huomasimme vasta kun yritimme päästä sillä tuutoroitavani kotiin ensimmäistä kertaa. Onneksi kaikesta lopulta selvisi, kun osasi improvisoida ja tarvittaessa pahoitella kohteliaasti. On myös hyvä muistaa, että tuutorikin on vain ihminen, ei Google tai Chatgtp – kaikkea ei tarvitse osata. Tuutoroitavia on myös hyvä kannustaa etsimään tietoa itse ja esimerkiksi linkata oikealle sivustolle Kamussa.
Kv-tuutoriksi sopii mielestäni, jos on kiinnostunut eri maalaisista ja on innostusta tuutorointiin. Englannin kielessä uskoisin riittävän että on kohtalainen taito ja että uskaltaa puhua. Täydellisyyteen ei todellakaan tarvitse pyrkiä, sillä ei vaihtareidenkaan kielitaito ole sitä. Pääasia että saa viestinsä perille ymmärretysti. Jos oma kielitaito mietityttää, voi olla helpompaa tuutoroida kaverin kanssa. Kv-tuutorointiin on loppujen lopuksi aika vapaat kädet toteuttaa se miten itse haluaa ja näkee parhaaksi. Kannustan rohkeasti hakemaan kv-tuutoriksi ensi keväänä jos se yhtään kiinnostaa. Se on myös hyvä mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa ja saada ystäviä ympäri maapalloa!
Kuten varmasti olette huomanneet, Agronomiliitto ja Loimu yhdistävät toimintaansa vuoden 2026 alusta lähtien. Tässä blogipostauksessa on kerrottu aiheesta enemmän ja vastattu mahdollisesti mieltä askarruttaviin kysymyksiin!
Agronomiliiton jäsenet liittyvät 1.1.2026 Loimuun, joka toimii jatkossa myös ruoka-alan korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden akavalaisena ammattijärjestönä. Liittyvät jäsenet saavat kaikki työ- ja virkasuhteisiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sekä urapalvelut Loimusta. Vuoden vaihteen jälkeen Loimu vastaa myös opiskelijatoiminnasta.
Kaikki Agronomiliiton jäsenet siirtyvät automaattisesti Loimun jäseniksi 1.1.2026. Loimu on lähettänyt Agronomiliiton jäsenille lisätietoa jäsenyydestä sähköpostitse 4.11.2025 ja lisäksi tietoa on kerätty Loimun verkkosivuille.
Agronomiliiton toiminta jatkuu
Työmarkkinatoimintojen yhdistymisen jälkeen Agronomiliitto jatkaa toimintaansa ruoka-alan asiantuntijoiden uudistuvana yhteisönä sekä Loimun jäsenjärjestönä. Yhdistyminen vahvistaa liiton resursseja ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet edistää ruoka-alan asiantuntijuutta, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja tiedeperusteista päätöksentekoa. Myös apuraha- ja stipendijärjestelmä jatkuu Agronomiliitossa ja stipendejä tullaan edelleen myöntämään jäsenille. Agronomiliiton valtuusto linjaa Agronomiliiton tulevaa toimintaa ja roolia seuraavassa kokouksessaan 22.11.2025. Opiskelijajäsenmaksuksi ensi vuodelle on esitetty 10 euroa.
Mikä on Loimu?
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry on luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja metsätieteiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden oma ammattiliitto. Loimu syntyi vuonna 2017, kun kolme akavalaista liittoa – Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL – yhdistivät voimansa rakentaakseen yhteisen ja vahvan yhteisön luonnon-, ympäristö- ja metsätieteiden osaajille. Loimu tukee jäseniään opintojen eri vaiheissa sekä urapolun alussa ja sen varrella.
Tänä päivänä Loimussa on noin 17 000 jäsentä, joista noin 5 000 on opiskelijoita eri yliopistoista ympäri Suomen. Se tekee Loimusta yhden Akavan suurimmista ja opiskelijavaltaisimmista liitoista – 9. suurimman 36 jäsenliiton joukossa.
Opiskelijatoiminta Loimussa
Vuoden vaihteen jälkeen Loimu vastaa kaikesta opiskelijatoiminnasta, ja opiskelijoille suunnattu toiminta jatkuu entiseen tapaan aktiivisena. Loimun opiskelijatoimintaa järjestetään yliopistokampuksilla kahdeksan poikkitieteellisen, kampuskohtaisen opiskelijayhdistyksen kautta.
Kuopiossa opiskelijayhdistyksenä toimii ”Loimun opiskelijat – Kuopio” eli lyhyemmin LoK. Yhdistyksen tehtävänä on edistää Kuopion kampuksella biolääketieteen, ympäristötieteen ja jatkossa myös ravitsemustieteen opiskelijoiden uravalmiuksia ja työllistymistä yhteistyössä ainejärjestöjen ja sekä Loimun alueellisen yhdistyksen Loimu Pohjois-Savo ry:n kanssa. Loimulla on myös kampuspromoottereita, jotka tekevät jäsenhankintaa sekä yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Kuopiossa kampuspromoottorina toimii Inna Siimes.
LoK järjestää Kuopiossa erilaisia tapahtumia, joista suosituimpia tapahtumia on vapun aloittava Wabubrunssi, fukseille suunnattu fuksikeilaus sekä pikkujoulut joulun alla. Näiden lisäksi tapahtumakattaukseen kuuluu sitsejä, hengailuiltoja, lajikokeiluja sekä erilaisia koulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Vuosittain järjestetään myös Luoti-päivä eli luonnontieteilijöiden työelämäpäivä, jossa alan opiskelijat ja yritykset kootaan yhteen.
Opiskelijayhdistyksen vuoden 2026 hallitus valitaan torstaina 13.11.2025 järjestettävässä syyskokouksessa Snellmanian tilassa SN200. Loimu kannustaa kaikkia opiskelijajäseniään – myös uusia tulokkaita Agronomiliitosta – osallistumaan kokoukseen ja hakemaan mukaan ensi vuoden toimintaan! Voit lähteä mukaan toimintaan Agronomiliiton jäsenenä, vaikka jäsenyys Loimussa alkaa vasta vuoden vaihtuessa. Lue lisää LoKin toiminnasta täältä.
Loimun opiskelijajäsenyys
Loimu tarjoaa opiskelijajäsenilleen kolme eri jäsentasoa: Fuksi, Opiskelija ja OpiskelijaPlus. Jokaisella tasolla on omat etunsa ja palvelunsa, kuten kattava vapaa-ajan matkustajavakuutus. Jäsentaso määräytyy automaattisesti opintojen ja jäsenyyden perusteella, mutta sitä voi myös itse päivittää kätevästi Loimun OmaLoimu-asiointipalvelussa.
Fuksi-taso: Kaikki jäsenet, jotka aloittavat opintonsa syksyllä 2025, kuuluvat automaattisesti Fuksi-tasolle. Tämä jäsenyys on maksuton vuoden 2026 loppuun asti, joten fukseille liittyminen on helppo ja riskitön tapa tulla mukaan Loimun yhteisöön.
Opiskelija-taso: Nykyiset opiskelijajäsenet, jotka eivät vielä kuulu työttömyyskassaan, siirtyvät vuoden vaihteessa Opiskelija-tasolle. Tämän jäsenyyden vuosimaksu on 24 euroa, ja se tarjoaa monipuoliset Loimun opiskelijaedut sekä tuen uran alkuvaiheeseen.
OpiskelijaPlus-taso: Opiskelijajäsenet, jotka kuuluvat myös työttömyyskassaan, siirtyvät OpiskelijaPlus-tasolle. Työttömyyskassan jäsenyys säilyy ennallaan – sekä Loimun että Agronomiliiton opiskelijat kuuluvat jo nyt samaan Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon. Jatkossa kassan maksu sisältyy Loimun jäsenmaksuun. OpiskelijaPlus-jäsenyyden hinta on 84 euroa vuodessa, ja se sisältää sekä Loimun palvelut että työttömyyskassan jäsenyyden.
Jos aiheesta herää vielä kysymyksiä ja ajatuksia, voit olla yhteydessä esimerkiksi Loimun kampuspromoottoriin Inna Siimekseen (promoottori.kuopio@loimu.fi) tai Agronomiliiton opiskelijapromoottoriin Jonna Härköseen (jonharko@student.uef.fi).
Ihanaa marraskuun alkua ja tsemppiä kaikille opintoihin!
Muistatko sen hetken, kun opintojen aikana mietit, miltä tuntuisi oikeasti olla ravitsemusterapeutti? Se hetki, kun teoriatiedon, tenttien ja luentojen lomassa alkoi herätä ajatus siitä, millaista olisi kohdata potilas – olla osa moniammatillista tiimiä ja tehdä sitä työtä, jota varten on vuosia opiskellut?
Minulle tuo hetki konkretisoitui viimeisessä maisteriharjoittelussa Pohjois-Savon hyvinvointialueella KYSillä. Kahdeksan viikon harjoittelu oli enemmän kuin harjoittelu – se oli silta opiskelijasta ammattilaiseksi. Harjoittelu toteutettiin moduuliharjoitteluna: ensimmäiset kaksi viikkoa työskentelimme parin kanssa, sen jälkeen itsenäisesti ohjaajan tukemana, ja lopuksi täysin itsenäisesti. Rakenteessa parasta oli, että vastuu lisääntyi asteittain, mutta oppiminen tapahtui turvallisesti ja tuetusti. Odotin, että pääsisin vihdoin viemään teoriaa käytäntöön, syventämään osaamistani ja toimimaan sairaalaympäristössä osana moniammatillista tiimiä – ja juuri tätä sain. Opinnot olivat antaneet vankan pohjan, ja oli helpottavaa huomata, että esimerkiksi potilastentit ja aiempi harjoittelu KYSillä valmistivat juuri niihin tilanteisiin, joita nyt kohtasin.
Harjoittelun aikana pääsin työskentelemään niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikääntyneiden parissa. Työskentelin laajasti eri potilasryhmien kanssa, ja se teki harjoittelusta erityisen mielenkiintoisen ja opettavaisen. Erityisesti mieleeni jäi Refeeding-oireyhtymä riskipotilas. Kyseiset tapaukset ovat harvinaisia, ja sain itse suunnitella hoidon alusta lähtien sekä konsultoida muita terveydenhuollon ammattilaisia. Potilas on edelleen hoidossani, ja on ollut ainutlaatuista saada seurata hänen toipumistaan läheltä ja olla osa kokonaisvaltaista hoitoa. Myös monet potilaskohtaamiset – niin iloiset kuin surulliset – jättivät jälkensä. Jokainen kohtaaminen opetti jotakin.
Yksi harjoittelun haastavimmista, mutta samalla kehittävimmistä asioista oli siirtyminen teoriasta todellisuuteen – se, että piti osata hyödyntää laajasti kaikkea opittua tietoa erilaisissa potilastilanteissa. Harjoittelussa eli tosielämässä ei enää käsitelty vain yhtä sairautta kerrallaan, kuten usein opinnoissa, vaan potilaat olivat usein monisairaita ja vaativat kokonaisvaltaista ravitsemushoitoa usean eri diagnoosin näkökulmasta. Oli opittava nopeasti hyppäämään potilasryhmästä toiseen, yhdistelemään tietoa ja soveltamaan tilanteen mukaan.
Tämä oli aluksi vaativaa, mutta juuri siinä piili suuri kasvu. Opin tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena ja luottamaan siihen, että osaan hakea tarvittavan tiedon ja tehdä perusteltuja ratkaisuja. Erityisiä onnistumisen kokemuksia syntyi siitä, kun huomasi, että oma osaaminen riittää. Kun huomasin tekeväni oikeita asioita ja saavani kiitosta potilailta, ohjaajilta ja muilta ammattilaisilta, syntyi itseluottamusta ja varmuutta siihen, että minusta todella on tähän työhön. Harjoittelu opetti paljon: paitsi konkreettista potilastyötä, myös priorisointia, työskentelyä kiireessä, tiimityötä ja vuorovaikutustaitoja. Tärkeää on pysähtyä kuuntelemaan potilasta ja nähdä ravitsemushoito osana laajempaa hoitoketjua.
Olen valtavan onnekas – sain harjoittelun jälkeen sijaisuuden KYSiltä ja olen päässyt jatkamaan työskentelyä tutussa ympäristössä. Harjoittelu vahvisti sen, että erikoissairaanhoito on minun juttuni. Se vei mennessään, ja olen kiitollinen siitä, että saan tehdä tätä työtä joka päivä.
Sinä, joka olet lähdössä tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon harjoitteluun – nauti! Käytä kaikki mahdollisuudet oppia, ime kaikki tieto, paina mieleen potilaskohtaamiset, kirjoita ylös hyvät vinkit sekä esim. laatimasi letkuravitsemussuunnitelmat ja uskalla kysyä. Harjoitteluohjaajilta ja muilta ammattilaisilta saa valtavasti arvokasta tietoa, jota ei löydy kirjoista. Ole rohkea, ole utelias ja muista, että harjoittelussa ei tarvitse olla valmis, siellä on lupa vielä oppia. Luota siihen, että juuri osaat, opit ja kehityt – päivä kerrallaan.
Ihanaa kesää ja tsemppiä opintoihin! Nähdään kentällä tulevina kollegoina <3
Kirjoittelen tämän blogipostauksen liittyen ravitsemusterapiaharjoitteluun, jonka tein touko-kesäkuussa Porin kaupunginsairaalassa. Perusterveydenhuollon harjoittelu ajoittuu ravitsemustieteellä neljännen vuoden kevääseen, minkä vuoksi opetus kestää nelosvuodella helmikuun loppuun. Monet lähtevät harjoitteluun jo heti maaliskuussa, mutta itse halusin keskittyä alkukeväästä gradun tekemiseen. Harjoittelun kesto on kuusi viikkoa ja viikkotyötunnit pääsääntöisesti ohjaajien työn mukaisia.
Porissa perustason ravitsemusterapeutteja työskentelee kaksi, joista molemmat toimivat ohjaajinani. Työpäivien aikataulut olivat joustavat ja sai itse vaikuttaa siihen, mihin aikaan aamulla saapuu töihin, kunhan se tapahtui klo 7–9 välillä. Myös työpäivän aikana sai tarpeen tullen käydä hoitamassa oman asiansa kuten lääkärikäynnin, jos potilasaikataulu antoi myöden ja sai muuten tunnit täytettyä. Joustavuus oli sekä itseni että ohjaajieni mieleen. Tosin välillä tuli tehtyä aika pitkiäkin työpäiviä, jos esimerkiksi viimeinen potilas oli myöhään iltapäivällä ja halusi jäädä vielä kirjaamaan tämän potilastietojärjestelmään ja keskustelemaan ohjaajan kanssa potilaasta.
Ensimmäiseen ja osittain myös toiseen harjoittelu viikkooni sattui paljon koulutuksia, joita seurasimme yhdessä ohjaajieni kanssa. Olin toivonut, että ennen oman ohjaukseni aloittamista saisin jonkin aikaa seurata ohjaajieni työtä sivusta. Ensimmäisen oman potilaani ohjasin kolmannella viikolla ja viimeisillä viikoilla ohjasin 1–2 potilasta päivässä. Suurimmat potilasryhmät olivat painonhallintapotilaat ja siihen liittyvät liitännäissairaudet, valikoivat syöjät ja vatsavaivat. Potilaita oli kaiken ikäisiä. Yllättävän monella potilaalla oli taustaa mielenterveyden haasteista.
Potilastyön lisäksi kävin luennoimassa Sydänyhdistykselle sydänterveellisestä ravitsemuksesta ja uusista ravitsemussuosituksista. Lisäksi tein materiaaleja liittyen FODMAP-ruokavalioon, 1–2-vuotiaiden syömiseen ja kihtiin. Kävin myös seuraamassa diabeteshoitajan työtä ja lastenneuvolan toimintaa. Osastolta ei harjoitteluni aikana tullut paljoakaan konsultaatioita, joten pääsin seuraamaan vain yhden ohjauksen siellä ja yhden potilaan ohjauksen suunnitteluun osallistuin, mutta en itse päässyt paikalle.
Oma ohjaaminen lähti harjoittelussa luontumaan nopeasti. Olen sitä mieltä, että harjoittelu oli tähän mennessä opinnoistani kaikista tärkein oppimiskokemus. Harjoittelua helpotti myös mukavat ohjaajat, jotka kuuntelivat omia toiveitani harjoittelun suhteen ja kerkesivät aina vastailla kysymyksiini omasta kiireestään huolimatta. Ehkä monipuolisemmat potilasryhmät olisivat vielä tulleet tarpeen, mutta niitäkin varmasti vielä tulevaisuudessa tulee ja lähtevät sitten omalla painollaan kulkemaan.
Markkinointi on yrityksille tärkeä keino erottautua kilpailijoista, houkutella kuluttajia ja tukea omien tuotteiden uskottavuutta. EU:n alueella elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettäviä erilaisia väitteitä säännellään tarkasti kuluttajansuojan ja tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi. Markkinointiväitteiden esittäminen tuotteista on vapaaehtoista, mutta mikäli väitteitä esitetään, tulee niitä käyttää lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Mistä tarkistaa, onko väite sallittu?
Elintarvikeyritykset ovat itse vastuussa lainsäädännön noudattamisesta, joten markkinoinnissa tarvitaan hyvää elintarvikelainsäädännön tuntemusta. Silloin tällöin asiakkaamme kysyvät, mistä voisi helposti tarkistaa, onko jonkun asian esille tuominen markkinoinnissa sallittua vai ei. Valitettavasti ei ole olemassa yhtä lakia tai esimerkiksi nettisivua, mistä löytyisi vastaukset kaikkiin markkinointiväitteisiin liittyviin kysymyksiin.
Usein ehdotettuja markkinointiväitteitä tulee tulkita useamman eri lain näkökulmasta. Lisäksi on tärkeää tunnistaa, onko kyseessä olevalle väitteelle olemassa tarkempaa lainsäädäntöä. Tämä ei aina ole ihan helppoa, sillä melko samaltakin kuulostavat väitteet saattavat olla eri lakien alla. Usein on myös niin, että joissakin tilanteissa joku väite voi olla sallittu, mutta toisessa tilanteessa sama väittämä voi ollakin kielletty.
Esimerkiksi osa näistä väitteistä on aina kielletty elintarvikkeiden markkinoinnissa, osa tietyin määritellyin edellytyksin sallittu, ja osa taas on pääosin sallittu:
Kaikkia markkinointiväittämiä tarkastellaan laillisuuden näkökulmasta ns. elintarviketietoasetuksen (EU 1169/2011) 36. artiklan perusteella. Artiklassa mm. todetaan, että kuluttaja ei saa tulla harhaanjohdetuksi, ja väitteet eivät saa olla kuluttajan kannalta epäselviä. Harhaanjohtavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kokonaisuus, kuten kaikki markkinoinnissa tai pakkauksessa olevat merkinnät, tavaramerkit, logot ja kuvat. Esimerkiksi pakkauksen luontoaiheiset kuvat saattavat antaa viitteitä siitä, että elintarvike olisi suomalaista alkuperää tilanteessa, jossa näin ei ole. Tällöin oikea alkuperämaa on ilmoitettava pakkauksessa selkeästi, jotta sekaantumisen vaaraa ei synny.
Joissakin tilanteissa annettu tieto taas voi sinänsä olla totta ja oikein, mutta silti harhaanjohtavaksi luokiteltava, sillä elintarviketietoasetuksen mukaan elintarvikkeella ei saa ilmoittaa olevan sellaisia ominaisuuksia, joiden suhteen se ei poikkea vastaavista valmisteista. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voisi mainita merkinnän laktoosittomuudesta kaurahiutalepakkauksessa. Koska kaikki kaurahiutaleet ovat laktoosittomia, katsotaan tämän lisätiedon harhaanjohtavan kuluttajaa. Uskoisimme, että moni kuluttaja kuitenkin arvostaisi erilaisia lisämerkintöjä aineista, joita tuote ei sisällä, ja ne voisivat helpottaa sopivien tuotteiden löytymistä, jos henkilöllä on ruokarajoitteita.
Elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja terveysvaikutuksista voi kertoa vain hyväksytyillä ravitsemus- ja terveysväitteillä
Ravitsemusväitteiksi kutsutaan sellaisia väitteitä, jotka esittävät, että elintarvikkeella on hyödyllinen ravintosisältö tai erityisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Esimerkiksi väitteet “sokeriton”, “runsaskuituinen” ja “C-vitamiinin lähde” ovat ravitsemusväitteitä. Terveysväitteet puolestaan ovat väitteitä, jotka toteavat, että elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveyden välillä on yhteys. Tällaisia ovat esimerkiksi “kalsium on hyväksi luustolle” tai “D-vitamiini vahvistaa vastustuskykyä”.
Ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttöä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetuksella 1924/2006, jota kutsutaan myös väiteasetukseksi. Väiteasetuksen mukaan elintarvikkeiden markkinoinnissa saa käyttää vain hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Hyväksytyt ravitsemus- ja terveysväitteet ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviraston eli EFSA:n arvioimia ja Euroopan komission hyväksymiä väitteitä, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön. Jokaiselle hyväksytylle väitteelle on määritelty käytön ehdot, joiden tulee toteutua siinä elintarvikkeessa, josta väitettä käytetään.
Muiden kuin hyväksyttyjen ravitsemus- tai terveysväitteiden käyttö ei ole sallittua, vaikka tieteellistä näyttöä väitteen perusteeksi olisikin. Uusille terveysväitteille on kuitenkin mahdollista hakea hyväksyntää, joskin se on usein vaativa ja aikaa vievä projekti ja siten yrityksille iso panostus.
Tällä hetkellä noin 2000 kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväitettä odottaa edelleen komission hyväksyntää ja/tai EFSA:n arviointia, vaikka väitteet on toimitettu arvioitaviksi yli 10 vuotta sitten. Tällä ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevia terveysväitteitä voi käyttää ainakin siihen asti, että Euroopan komissio tekee päätöksen niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Moni yritys hyödyntääkin näitä markkinoinnissaan.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät saa mainostaa terveysvaikutuksia
Väiteasetus kieltää sellaiset terveysväitteet, joissa viitataan yksittäisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden suosituksiin. Kielto koskee elintarvikkeiden kaupallista viestintää, kuten kaupallisia yhteistöitä ja mainoksia, mutta ei terveydenhuollon potilastyötä. Käytännössä siis esimerkiksi laillistettu ravitsemusterapeutti ei voi markkinoida elintarvikkeiden terveysvaikutuksia – ei myöskään tilanteessa, jossa elintarvikkeelle tai sen ainesosalle olisikin hyväksytty terveysväite. Toisaalta ravitsemusterapeutti voi mainostaa elintarvikkeita liittyen niiden muihin kuin terveyteen liittyviin ominaisuuksiin. Siten esimerkiksi leivontablogin pitäminen ja kaupallinen yhteistyö liittyen raaka-aineiden makuun tai käytettävyyteen on sallittua.
Väiteasetusta sovelletaan vain kaupalliseen viestintään, eikä esimerkiksi julkisten terveysviranomaisten ja elinten antamaan ravitsemusohjaukseen tai -neuvontaan, lehdistössä ja tieteellisissä julkaisuissa tapahtuvaan ei-kaupalliseen viestintään ja tiedotukseen tai terveydenhuollon potilastyöhön.
Lääkkeelliset väitteet ovat kiellettyjä
Kiellettyä on esittää elintarvikkeista lääkkeellisiä väitteitä, jotka antavat ymmärtää, että elintarvikkeella olisi sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia. Näin ollen esimerkiksi mustaherukkamehua ei saa markkinoida flunssan oireiden lieventämiseen.
Poikkeuksena ovat kliiniset ravintovalmisteet, joiden pakkausmerkinnöissä kuuluu ilmoittaa, minkä sairauden ruokavaliohoitoon valmiste on tarkoitettu. Tässä tapauksessa valmisteen pakkauksesta tulee löytyä tieto sairaudesta, esimerkiksi ”kliininen ravintovalmiste lehmänmaitoallergian ruokavaliohoitoon”.
Muunlaisten väitteiden on oltava totuudenmukaisia ja todennettavissa
Usein elintarvikkeista halutaan esittää myös muita kuin ravintosisältöön tai terveyteen liittyviä väitteitä. Tällöin pääperiaatteena on, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan, väitteiden on oltava helposti ymmärrettäviä, ja yrityksellä tulee olla näyttöä väitteiden tueksi.
Esimerkiksi viittauksia erilaisiin ruokavalioihin, myös elämänkatsomuksiin tai uskontoihin liittyviin, halutaan usein käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa. Moni yritys haluaa viestiä kuluttajille esimerkiksi sen, että tuote on vegaaninen. Tämä on yleensä sallittua.
Myös tuotteiden alkuperästä, kuten kotimaisuudesta, halutaan usein viestiä kuluttajille, mikä on lainsäädännön puitteissa sallittua. Sen sijaan luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaaminen on erittäin tiukasti säänneltyä, ja vain luomulainsäädännön vaatimukset täyttävistä tuotteista saa käyttää luomuun viittaavia ilmauksia. Useimminten ei ole siten sallittua kertoa kuluttajalle, jos vain yksi tai muutama elintarvikkeen ainesosista on luomulaatuisia, ellei koko tuote ole luomulainsäädännön mukainen. Tarkentavaa lainsäädäntöä on annettu esimerkiksi tuotteen ja raaka-aineiden alkuperämaamerkintöihin ja gluteenittomuuteen liittyen.
Erilaiset ympäristöön liittyvät väitteet (ns. vihreät väittämät), kuten “hiilineutraali”, “biohajoava” tai “vastuullinen”, ovat viime vuosina yleistyneet elintarvikkeiden markkinoinnissa. Niihin liittyen on lähivuosina tulossa uutta EU-lainsäädäntöä, joka tulee rajoittamaan ja yhtenäistämään vihreiden väittämien käyttöä merkittävästi.
Medfilesin Elintarvikkeet & Rehut ja Kosmetiikka -tiimin asiantuntijoilla on vuosien vankka kokemus elintarvikkeiden markkinointia koskevasta lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta. Autammekin asiakkaitamme viikoittain elintarvikemarkkinointiin liittyvissä kysymyksissä.
– Itä-Suomen yliopistosta valmistunut terveystieteiden maisteri, joka on valmistumisensa jälkeen työskennellyt mm. asiantuntijana ravintolisäteollisuudessa ja Medfilesilla vuodesta 2021.
Pia Karjalainen (TtM), Tiiminvetäjä, Terveysväitteet ja ravitsemus // Vanhempi lainsäädäntöasiantuntija, Elintarvikkeet, rehut ja kosmetiikka
– Itä-Suomen (Kuopion) yliopistosta valmistunut terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti, joka on lähes 20 vuotta työskennellyt elintarvikkeiden lainsäädännön parissa ja Medfilesilla vuodesta 2014.
Medfiles Oy on alun perin Kuopiosta lähtöisin oleva yritys, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin ja elintarvike- ja rehu- ja kosmetikkatuotteisiin liittyen. Elintarvikkeet & Rehut ja Kosmetiikka -asiantuntijatiimissä työskentelee tällä hetkellä 11 ammattilaista, joilta löytyy käytännön asiantuntemusta niin lainsäädännöstä, kliinisestä ravitsemuksesta, elintarvike- ja ravitsemustieteistä kuin toksikologiastakin. Yhteensä Medfilesilla on noin 100 asiantuntijaa.
Haluatko päästä puhumaan ravitsemustieteestä, tekemään somea ja kiertämään Suomen lukioita esittelemässä ravitsemustiedettä ja UEF:ia? Jos vastasit kyllä, sinussa voi olla UEF-lähettiläsainesta. Mutta mikä UEF-lähettiläs on ja mitä hän tekee?
Tässä blogitekstissä Juuli, 29-vuotias ravitsemustieteen 3. vuosikurssin opiskelija ja tämän lukuvuoden ravitsemustieteen UEF-lähettiläs kertoo, miksi kannattaa hakea UEF-lähettilääksi ja mitä kaikkea mahtavaa hän on päässyt tekemään lähettiläsvuoden aikana.
Millaisia ominaisuuksia UEF-lähettiläällä on hyvä olla?
UEF-lähettilään työssä on hyötyä eniten avoimuudesta, yhteistyökykyisyydestä sekä vahvasta halusta kehittää itseään paremmaksi esiintyjäksi ja viestijäksi. Sen lisäksi lähettilään työhön kuuluu sisällöntuottaminen sosiaalisen median suosituimpiin kanaviin, joten alustojen perustuntemus helpottaa työn aloittamista. Lähettilään työssä pääsee tuomaan esille myös omaa persoonaansa ja polkuaan yliopisto-opiskelijaksi.
Kuka voi hakea UEF-lähettilääksi?
UEF-lähettilääksi voi hakea kuka tahansa Itä-Suomen yliopistossa tutkintoon opiskeleva henkilö, joka opiskelee päätoimisesti, ja on innokas esittelemään omaa alaansa positiivisessa valossa. UEF-lähettiläiksi halutaan eri taustoista ja tieteenaloilta tulevia opiskelijoita, jotta yliopistomme saisi monipuolisen ja edustavan tiimin edistämään sen näkyvyyttä ja vetovoimaa.
Millaisia tehtäviä UEF-lähettiläällä on?
UEF-lähettilään pääasiallisiin työtehtäviin kuuluu koulutusmarkkinointiin liittyvät tehtävät, kuten lukio- ja toisen asteen oppilaitoksiin tehtävät vierailut, erilaisissa koulutus- ja messutapahtumissa edustaminen sekä Itä-Suomen yliopiston sosiaalisten median kanavien päivittäminen omaan opiskeluarkeen ja muuhun oheistoimintaan liittyen.
Mikä on ollut parasta UEF-lähettiläänä?
Kaikki ihanat lähettiläskollegat, joiden kanssa on päässyt tekemään töitä kuluneen lukuvuoden aikana. Meitä on 12 lähettilään tiimi, joista kuusi on Joensuun kampuksella opiskelevia ja loput täältä Kuopiosta. Töitä pääsee kuitenkin tekemään aivan ristiin opiskelukaupungista riippumatta, ja onkin ollut mahtavaa päästä tutustumaan paremmin muiden tieteenalojen opiskelijoihin. Vuoden aikana on ollut myös hienoa havaita oma kehityskaari esiintyjänä ja tuntea saaneensa lisää itseluottamusta uusien työtehtävien kautta.
Mikä asia on yllättänyt UEF-lähettilään tehtävässä?
Hakiessa lähettilääksi luulin, että työ olisi enemmän kontrolloitua eli sidottu tiettyyn aikaan ja työtunteihin, joita pitäisi tehdä jokin tietty hyväksyttävä määrä kuukaudessa. Siksi onkin ollut positiivinen yllätys, kun työ on ollut niin joustavaa ja esimerkiksi esittelyjä on saanut vapaasti muokata itsensä näköiseksi.
Lähtisitkö kyseiseen tehtävään mukaan uudestaan?
Ehdottomasti! Tämä työ on ollut helppo yhdistää opiskeluarkeen, koska sitä voi muokata omien aikataulujen mukaisesti ja säädellä työn määrää riippuen opintojen kuormittavuudesta. Sen lisäksi olen saanut kullanarvoista esiintymiskokemusta monien tapahtumien ansiosta sekä kehittänyt omia viestintätaitojani. En vaihtaisi tätä vuotta mihinkään, joten suosittelen lämpimästi hakemista kaikille kiinnostuneille <3
Jos kiinnostuit UEF-lähettilään tehtävästä, voi lukea lisää hakemisesta täältä. Haku on käynnissä 7.4.2025 saakka.
