Kokemuksia Kv-tuutoroinnista

Heips! Mä oon Kaisa ja oon toisen vuoden opiskelija. Toimin tänä syksynä Kv-tuutorina Kuopiossa ja ajattelin vähän jakaa kokemuksiani siitä!


Kv-tuutori toimii tuutorina kansainvälisille opiskelijoille – eli englanninkielisiin tutkintoihin tuleville opiskelijoille ja vaihtareille. Itse tuutoroin vain vaihtareita ja olinkin laittanut tämän toiveeksi tuutorikoulutuksessa. Kv-tuutorointi eroaa vertaistuutoroinnista myös siinä, että jokainen tuutori saa omat tuutoroitavat, eikä tuutorointi tapahdu samalla tapaa ryhmässä kun vertaistuutorointi. Kv-tuutoreita kuitenkin kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään, mutta jos tuutorointia haluaa syystä tai toisesta tehdä itsenäisesti, on sekin täysin ok. Kv-tuutoriksi voi myös hakea kaverin kanssa ja tuutoroida yhdessä siltä osin kun se on mahdollista. Yleensä kuitenkin osa tuutoroinnista on helpointa tehdä itsenäisesti. Itse halusin tuutoroida enimmäkseen itsenäisesti, mutta syksyn kaupunkisuunnistukseen muodostimme muiden Retikan kv-tuutoreiden ja heidän tuutoroitaviensa kanssa pari ryhmää. Tällöin myös vaihtareilla oli mahdollisuus tutustua muihin kansainvälisiin opiskelijoihin.


Tuutoroitavia on yleensä useita, mutta määrä taitaa vaihdella vuodesta toiseen. Tänä vuonna yhtä tuutoria kohden oli noin 4 tuutoroitavaa – tosin yksi omista tuutoroitavistani ilmoitti heti, ettei olekaan tulossa, joten käytännössä tuutoroin kolmea vaihtaria. Määrä oli itselleni hyvä enkä kokenut missään vaiheessa että olisi liikaa tuutoroitavia. Oli myös mukava että he saapuivat kaikki eri päivinä Kuopioon, jolloin tuutoroimista oli helpompi jakaa useammalle päivälle.

Kv-tuutorin päätehtävä on olla tuutoroitavan ensimmäinen kontakti Suomessa ja auttaa sopeutumaan tänne varsinkin ensimmäisten päivien aikana. Ennen heidän Suomeen saapumistaan on tärkeää ottaa heihin yhteyttä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun heidän yhteystietonsa saa. Itse sain tietää keitä tuutoroin kesäkuun loppupuolella. Oli mukavaa saada kaikilta innostuneet vastaukset parin päivän sisällä oman viestini lähettämisestä.
Tuutoroitavat ovat yleensä todella kiitollisia tuutoreista, omani mukaan lukien. He kiittelivät moneen kertaan avusta ja siitä että on joku, keneltä voi tarvittaessa kysyä tai ylipäätään puhua Suomeen tulosta. Yksi tuutoroitavani päätti tulla Suomeen muutamaa viikkoa ennen opintojen alkua lomailemaan ja kysyi vinkkejä mihin mennä Suomessa. Tuntui hyvältä kuulla, että hän oli paitsi toteuttanut monia ehdotuksiani, mutta myös tykännyt niistä paljon!


Tuutorointi on melko käytännönläheistä sen jälkeen kun tuutoroitava on saapunut Kuopioon. Hain esimerkiksi parin tuutoroitavani avaimet Kuopaksen toimistolta heille ja menin heitä vastaan linja-autoasemalle ja sieltä menimme yhdessä heidän asunnoilleen. Näytin miten pesukoneet toimivat, selitin miten suomalaisten ovien lukot toimivat (on helppo vahingossa lukita itsensä asuntonsa ulkopuolelle), näytin missä lähin bussipysäkki on ja miten päästä yliopistolle. Kävimme myös yhdessä kaikkien tuutoroitavieni kanssa syömässä yliopistolla ensimmäisen viikon aikana. Samalla esittelin kampuksen heille ja tajusin kuinka sokkeloinen Canthia todella on.


Suurin osa tuutoroinnista on ohi orientaatioviikon jälkeen. On kuitenkin hyvä pitää yhteyttä tuutoroitaviin myös syksyllä kysellen välillä kuulumisia. Vinkkailin itse esimerkiksi joistain tapahtumista, innostin ostamaan Retikan haalarimerkkejä ja vastailin niihin muutamiin kysymyksiin jotka tuutoroitaviani askarruttivat. Syyskuussa kävi myös hyvä tuuri, sillä
revontulet olivat selkeästi näkyvissä. Kerroin tästä heti kaikille tuutoroitavilleni ja seuraavaan aamuun mennessä olin saanut monia upeita kuvia revontulista ja ihasteluja niiden kauneudesta!

Kv-tuutorointi oli todella mukavaa enkä katunut sitä hetkeäkään. Tuutorikoulutuksessa on mahdollista toivoa hieman esimerkiksi mistä maasta tuutoroitavat olisivat tai haluaako tuutoroida vaihtareita vai tutkinto-opiskelijoita. Maan suhteen toiveeni eivät toteutuneet, mutta eipä se lopuksi haitannut. Kaikki tuutoroitavani olivat todella mukavia, lämminhenkisiä ja innostuneita tulemaan Suomeen. Koin tuutoroimisen myös merkitykselliseksi ja uskon sen olleen tärkeää jo sen perusteella, kuinka paljon kiitosta ja positiivista palautetta sain kaikilta tuutoroitaviltani siitä huolimatta, ettei kaikki mennyt ihan täydellisesti. Kuopas antoi minulle esimerkiksi väärän avaimen, jonka huomasimme vasta kun yritimme päästä sillä tuutoroitavani kotiin ensimmäistä kertaa. Onneksi kaikesta lopulta selvisi, kun osasi improvisoida ja tarvittaessa pahoitella kohteliaasti. On myös hyvä muistaa, että tuutorikin on vain ihminen, ei Google tai Chatgtp – kaikkea ei tarvitse osata. Tuutoroitavia on myös hyvä kannustaa etsimään tietoa itse ja esimerkiksi linkata oikealle sivustolle Kamussa.


Kv-tuutoriksi sopii mielestäni, jos on kiinnostunut eri maalaisista ja on innostusta tuutorointiin. Englannin kielessä uskoisin riittävän että on kohtalainen taito ja että uskaltaa puhua. Täydellisyyteen ei todellakaan tarvitse pyrkiä, sillä ei vaihtareidenkaan kielitaito ole sitä. Pääasia että saa viestinsä perille ymmärretysti. Jos oma kielitaito mietityttää, voi olla helpompaa tuutoroida kaverin kanssa. Kv-tuutorointiin on loppujen lopuksi aika vapaat kädet toteuttaa se miten itse haluaa ja näkee parhaaksi. Kannustan rohkeasti hakemaan kv-tuutoriksi ensi keväänä jos se yhtään kiinnostaa. Se on myös hyvä mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa ja saada ystäviä ympäri maapalloa!

Terkuin

Kaisa

Agronomiliitto ja Loimu yhdistyvät!

Kuten varmasti olette huomanneet, Agronomiliitto ja Loimu yhdistävät toimintaansa vuoden 2026 alusta lähtien. Tässä blogipostauksessa on kerrottu aiheesta enemmän ja vastattu mahdollisesti mieltä askarruttaviin kysymyksiin!

Agronomiliiton jäsenet liittyvät 1.1.2026 Loimuun, joka toimii jatkossa myös ruoka-alan korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden akavalaisena ammattijärjestönä. Liittyvät jäsenet saavat kaikki työ- ja virkasuhteisiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sekä urapalvelut Loimusta. Vuoden vaihteen jälkeen Loimu vastaa myös opiskelijatoiminnasta.

Kaikki Agronomiliiton jäsenet siirtyvät automaattisesti Loimun jäseniksi 1.1.2026. Loimu on lähettänyt Agronomiliiton jäsenille lisätietoa jäsenyydestä sähköpostitse 4.11.2025 ja lisäksi tietoa on kerätty Loimun verkkosivuille.

Agronomiliiton toiminta jatkuu

Työmarkkinatoimintojen yhdistymisen jälkeen Agronomiliitto jatkaa toimintaansa ruoka-alan asiantuntijoiden uudistuvana yhteisönä sekä Loimun jäsenjärjestönä. Yhdistyminen vahvistaa liiton resursseja ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet edistää ruoka-alan asiantuntijuutta, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja tiedeperusteista päätöksentekoa. Myös apuraha- ja stipendijärjestelmä jatkuu Agronomiliitossa ja stipendejä tullaan edelleen myöntämään jäsenille. Agronomiliiton valtuusto linjaa Agronomiliiton tulevaa toimintaa ja roolia seuraavassa kokouksessaan 22.11.2025. Opiskelijajäsenmaksuksi ensi vuodelle on esitetty 10 euroa.

Mikä on Loimu?

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry on luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja metsätieteiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden oma ammattiliitto. Loimu syntyi vuonna 2017, kun kolme akavalaista liittoa – Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL – yhdistivät voimansa rakentaakseen yhteisen ja vahvan yhteisön luonnon-, ympäristö- ja metsätieteiden osaajille. Loimu tukee jäseniään opintojen eri vaiheissa sekä urapolun alussa ja sen varrella.

Tänä päivänä Loimussa on noin 17 000 jäsentä, joista noin 5 000 on opiskelijoita eri yliopistoista ympäri Suomen. Se tekee Loimusta yhden Akavan suurimmista ja opiskelijavaltaisimmista liitoista – 9. suurimman 36 jäsenliiton joukossa.

Opiskelijatoiminta Loimussa

Vuoden vaihteen jälkeen Loimu vastaa kaikesta opiskelijatoiminnasta, ja opiskelijoille suunnattu toiminta jatkuu entiseen tapaan aktiivisena. Loimun opiskelijatoimintaa järjestetään yliopistokampuksilla kahdeksan poikkitieteellisen, kampuskohtaisen opiskelijayhdistyksen kautta.

Kuopiossa opiskelijayhdistyksenä toimii ”Loimun opiskelijat – Kuopio” eli lyhyemmin LoK. Yhdistyksen tehtävänä on edistää Kuopion kampuksella biolääketieteen, ympäristötieteen ja jatkossa myös ravitsemustieteen opiskelijoiden uravalmiuksia ja työllistymistä yhteistyössä ainejärjestöjen ja sekä Loimun alueellisen yhdistyksen Loimu Pohjois-Savo ry:n kanssa. Loimulla on myös kampuspromoottereita, jotka tekevät jäsenhankintaa sekä yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Kuopiossa kampuspromoottorina toimii Inna Siimes.

LoK järjestää Kuopiossa erilaisia tapahtumia, joista suosituimpia tapahtumia on vapun aloittava Wabubrunssi, fukseille suunnattu fuksikeilaus sekä pikkujoulut joulun alla. Näiden lisäksi tapahtumakattaukseen kuuluu sitsejä, hengailuiltoja, lajikokeiluja sekä erilaisia koulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Vuosittain järjestetään myös Luoti-päivä eli luonnontieteilijöiden työelämäpäivä, jossa alan opiskelijat ja yritykset kootaan yhteen.

Opiskelijayhdistyksen vuoden 2026 hallitus valitaan torstaina 13.11.2025 järjestettävässä syyskokouksessa Snellmanian tilassa SN200. Loimu kannustaa kaikkia opiskelijajäseniään – myös uusia tulokkaita Agronomiliitosta – osallistumaan kokoukseen ja hakemaan mukaan ensi vuoden toimintaan! Voit lähteä mukaan toimintaan Agronomiliiton jäsenenä, vaikka jäsenyys Loimussa alkaa vasta vuoden vaihtuessa. Lue lisää LoKin toiminnasta täältä.

Loimun opiskelijajäsenyys

Loimu tarjoaa opiskelijajäsenilleen kolme eri jäsentasoa: Fuksi, Opiskelija ja OpiskelijaPlus. Jokaisella tasolla on omat etunsa ja palvelunsa, kuten kattava vapaa-ajan matkustajavakuutus. Jäsentaso määräytyy automaattisesti opintojen ja jäsenyyden perusteella, mutta sitä voi myös itse päivittää kätevästi Loimun OmaLoimu-asiointipalvelussa.

Fuksi-taso: Kaikki jäsenet, jotka aloittavat opintonsa syksyllä 2025, kuuluvat automaattisesti Fuksi-tasolle. Tämä jäsenyys on maksuton vuoden 2026 loppuun asti, joten fukseille liittyminen on helppo ja riskitön tapa tulla mukaan Loimun yhteisöön.

Opiskelija-taso: Nykyiset opiskelijajäsenet, jotka eivät vielä kuulu työttömyyskassaan, siirtyvät vuoden vaihteessa Opiskelija-tasolle. Tämän jäsenyyden vuosimaksu on 24 euroa, ja se tarjoaa monipuoliset Loimun opiskelijaedut sekä tuen uran alkuvaiheeseen.

OpiskelijaPlus-taso: Opiskelijajäsenet, jotka kuuluvat myös työttömyyskassaan, siirtyvät OpiskelijaPlus-tasolle. Työttömyyskassan jäsenyys säilyy ennallaan – sekä Loimun että Agronomiliiton opiskelijat kuuluvat jo nyt samaan Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon. Jatkossa kassan maksu sisältyy Loimun jäsenmaksuun. OpiskelijaPlus-jäsenyyden hinta on 84 euroa vuodessa, ja se sisältää sekä Loimun palvelut että työttömyyskassan jäsenyyden.

Tutustu lisää loimun jäsentasoihin täällä!

Kysymyksiä?

Jos aiheesta herää vielä kysymyksiä ja ajatuksia, voit olla yhteydessä esimerkiksi Loimun kampuspromoottoriin Inna Siimekseen (promoottori.kuopio@loimu.fi) tai Agronomiliiton opiskelijapromoottoriin Jonna Härköseen (jonharko@student.uef.fi).

Ihanaa marraskuun alkua ja tsemppiä kaikille opintoihin!

Terkuin,

Jonna Härkönen

Agronomiliiton opiskelijapromoottori

Hallitustoimintaan mukaan fuksina – kannatetaan!

Hei, sinä fuksi! Oletko miettinyt hallitustoimintaan lähtemistä, mutta kenties epäröit, se jännittää tai et tiedä mihin pestiin haluaisit? Se ei haittaa ja se on täysin normaalia. Minuakin jännitti ihan ensimmäisen kerran jutella hallituslaisten kanssa, mutta fuksivuonna olin kuitenkin varma, että haluan hallitukseen. Olen toiminut nyt Retikan hallituksen viestintä- ja somevastaavana – ja se on ollut paras päätös ikinä!

Fuksivuonna olin kiinnostunut yleisesti hallitustoiminnasta eikä minulla ollut yhtä selkeää pestiä mihin haluaisin. Minulla oli vuosien kokemus somen tekemisestä, joten tähän pestiin hakeutuminen tuntui hyvin luonnolliselta. Olen viestintä- ja somevastaavan roolissa päässyt oppimaan todella paljon uusia asioita, mm. miten tehdään saavutettavaa viestintää, miten päivitetään nettisivuja ja miten tehdään houkuttelevia somemateriaaleja. Itse pidän luovasta työskentelystä ja tässä pestissä vain mielikuvitus on rajana, kun suunnittelee postauksia sosiaaliseen mediaan. Viestintä on avautunut minulle aivan uudella tavalla, ja tällä hetkellä koen, että voisin tulevaisuudessa työllistää itseäni viestinnän parissa tulevan ravitsemusterapeutin uran lisäksi.

Miksi kannattaa hakea fuksina – tai missä vaiheessa opintoja tahansa – hallitukseen? Hallitustoiminta on opettanut minulle paljon uutta, kuten jo edellä mainittuja viestintään liittyviä taitoja. Tämän lisäksi olen oppinut paljon ryhmässä työskentelemisestä, vuorovaikutuksesta, organisoimisesta ja päätöksenteosta. Hallituksessa parasta on se, kun pääsee vaikuttamaan asioihin ja retikkalaisten hyvinvointiin. On kiva tietää etukäteen mitä kaikkia kivoja tapahtumia on luvassa ja kun pääsee myös itse osallistumaan niiden järjestämiseen. Hallitustoiminta on ollut myös loistava mahdollisuus verkostoitua niin vanhempien vuosikurssien opiskelijoiden kanssa kuin poikkitieteellisesti.

Jos epäröit sitä, että onko minusta hallitustoimintaan mukaan, niin kaiken tarvittavan kyllä oppii matkan varrella. Vaikka itse koin somen vahvuudekseni pestin alusta alkaen, oli silti todella paljon opittavaa ja hoidettavia asioita. Ensimmäisen kerran taistelin kolme tuntia nettisivujen päivittämisen kanssa, mutta parin kuukauden päästä sain jo parissa minuutissa nettisivut päivitettyä. Ei siis kannata pelätä epäonnistumista, vaan lähteä rohkeasti hallitustoimintaan mukaan, jos se yhtään kiinnostaa. Hallituslaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, joten kenenkään ei tarvitse pärjätä pestissään yksin.

Jos sinulla on mielessä jotain hallituksen toimintaan liittyen, niin hallituslaisilta voi aina kysyä vinkkejä ja neuvoja yliopistolla tai laittamalla viestiä. Instagramin storyissa on alkanut tällä viikolla hallituspestien esittelyt, joita kannattaa seurata, jos pestien sisällöt ja konkreettiset vinkit kiinnostavat. Kysy hallitukselta -kahvihetki vietetään Retikan huoneella ti 18.11. klo 11-13, jossa voi kysellä kasvotusten hallitustoiminnasta ja eri pesteistä tarkemmin.

Jos haluat tulla mukaan hallitustoimintaan, tule syyskokoukseen to 20.11., jossa valitaan tuleva puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Sinun ei tarvitse vielä tietää, mihin pestiin haluat, mutta tärkeintä on, että osoitat kiinnostuksesi ja olet valmis yhdessä tekemiseen ja uusien asioiden oppimiseen!

Nähdään syyskokouksessa!

Terkuin

Jenna