Kahden ääripään keinussa

Syksy etenee kovaa vauhtia, ja yhtä vauhdilla kalenterit täyttyvät erinäisistä deadlineista, tapahtumista ja muista täytteistä. Etenkin yhteiskunnan jälleen avautuessa ja vapauttaessa elintilaa pitkän ajan jälkeen, tunnen olevani jollakin tavalla overwhelmed. Sosiaalisena perhosena, vapaasieluna ja yksineläjänä olen tarttunut jokaiseen mahdollisuuteen nähdä ihmisiä ja kokea kaikkea mahdollista, kun 1,5 vuoden ajan on aika ajoin tullut tuijoteltua lähinnä ruutua ja puhuttua seinille. Myös se, että on joutunut tuntemaan jopa syyllisyyttä siitä, että on tavannut ihmisiä (vaikkakin rajoitusten puitteissa), on jättänyt hirveän tarpeen koskettaa, halata, kokoontua – ottaa kaiken irti ”normaalista” ja vielä vähän enemmän. Tiedän, että moni voi samaistua edes jollain tasolla tähän, ja osa puolestaan ei välttämättä ole kokenut tilannetta yhtä raskaana.

Toisaalta olen tietoinen siitä, että vallitseva tilanne on vieläkin hyvin epävakaa ja voi muuttua milloin tahansa. Voi olla, että taas joudutaan rajoittamaan sitä, minkä takaisinsaamisesta on iloinnut. Tapahtumavastaavana on lisäksi huomannut, kuinka tilanne on vaikuttanut oman pestinsä hoitamiseen. Juurikin tätä tekstiä kirjoittaessani tulee mieleen jo vuosikaudet hokemani motto, joka kuvaa lähinnä täydellisesti myös tätä vuotta:

Tieto lisää tuskaa, mutta epätietoisuus ahdistaa.

Vaikka loppujen lopuksi olen suhteellisen rento tyyppi ja sopeudun nopeasti muuttuviin tilanteisiin, olen huomannut epätietoisuuden aiheuttavan ylimääräistä taakkaa; yksikin tapahtuma piti suhteellisen lyhyellä varoitusajalla siirtää, ja vaikka kuinka monen tapahtuman kohdalla on ihan viime hetkiin asti mietitty moraalikysymyksiä ja tanssittu vaakalaudalla. Monet kavereiden ja läheisten kanssa näkemiset ja tekemiset on pitänyt perua, mikä on voinut pahimmillaan aiheuttanut rahallisia tappioita. Aina tämä epävarmuus ei ahdista, vaan suoraan sensuroidusti ärsyttää. Monesti on tuntunut, että jos polttaisin, niin polttaisin kokonaisen talon.

Ei siis ihme, että tulee lähestulkoon tarve nähdä ja tehdä ja ottaa lisää vastuuta, kun siihen on kerran mahdollisuus. Mutta tämä tuo esiin uuden ongelman: entä jos ei osaakaan sanoa enää ei? Entä jos pitkän tauon jälkeen elämä täyttyy niin paljon, ettei oma kapasiteetti enää sitä kestäkään? Kun nyt pitäisi kuitenkin käydä salilla ja ryhmäliikunnassa, käydä koulussa läsnä, hoitaa duunit ja vielä nähdä kavereita kolmesta eri maakunnasta, kerran se on taas mahdollista. Ja ai niin, matkailu avautuu. Varataanko kaupunkiloma juuri tuolle viikolle, kun olisi aikaa hoitaa ne 100 rästiin jäänyttä asiaa, mutta kun muuten ei sitten taas ehdi?

Tosin kuka minä olen sanomaan, onhan paniikki muusani (toinen lempimotoistani). Mutta rakkaat toverit, yritetään nyt kuitenkin. ”Ei” on välillä vaikea mutta erittäin terve sana, ja sitä kannattaa opetella sanomaan jopa itselleen aika ajoin. Marraskuussa palataan hyvinvointiasioihin uudelleen ja silloin tästäkin aiheesta tulee jatkumoa, joten silloin kannattaa olla kuulolla!

Loppuun vielä muistutus joltain viisaammalta:

Jos päivässäsi on enemmän kuin kolme prioriteettia, niin sinulla ei ole prioriteetteja.

Ja miten se vaikuttaakaan produktiivisuuteen, hallinnan tunteeseen ja ihan elämänlaatuun?

Let that sink in.

Tsempein,

Vilma
Tapis

Kiinnostaako hallitustoiminta?

Ihanaa lokakuuta retikkalaiset!

Retikan syyskokouksen lähestyessä ja toisen hallituskauteni loppusuoralla on hyvä hetki pureutua postauksen muodossa tulevaan syyskokoukseen ja omaan kokemukseeni hallitustoiminnasta, sekä kertoa, miksi hallitustoimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan! 😊

Marraskuun alussa vietämme Retikan sääntömääräistä syyskokousta, jossa valitaan tulevan vuoden hallitus. Vaikka et olisikaan miettinyt hallitustoimintaan lähtemistä, kannattaa silti saapua syyskokoukseen paikalle! Pääset kuulemaan tulevista tapahtumista ja ainejärjestön asioista sekä näet, kuinka hallituksen kokoukset käytännössä etenevät.

Oman hallitustoimintani olen aloittanut jo fuksina liikuntavastaavan pestissä. Silloin hallitustoiminta tuntui isolta ja vastuulliselta jutulta, mutta nopeasti toiminnan pyörähdettyä käyntiin huomasinkin, että ei tämä mitään rakettitiedettä ole ja olisin valmis ottamaan vastuuta enemmänkin. Tästä hyvänä jatkumona jatkoin hallitustoimintaani varapuheenjohtaja-sihteerinä.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea jo fuksina? Itse olen lähdössä 3. vuosikurssin keväänä vaihtoon, jolloin hallituskausi jää luonnostaan kyseiseltä vuodelta välistä. Mikäli olisin hakenut vasta toisella vuosikurssilla hallitukseen, olisin ehtinyt olla mukana vain yhden kauden, enkä olisi uskaltautunut ottamaan sitä vastuuta, joka minulla nykyisessä hallituksessa on. Ja jos oikein kehnosti käy, voi vasta maisterivaiheessa hakiessa innokkaita olla useita, ja äänestystilanteessa itse jäädä ulkopuolelle. Kannustan siis ehdottomasti hakemaan hallitukseen mukaan jo fuksina! Omalla kohdallani se oli ehdottomasti tähänastisen opiskelu-urani parhaita päätöksiä 😊

Loppuun vielä listausta siitä, miksi hallitustoimintaan kannattaa lähteä mukaan:

1. Vaikuttaminen yhteisiin asioihin

Retikkaan liittyvät päätökset syntyvät hallituksessa. Perinteisten tapahtumien toteutus ja uusien tapahtumien ideoiminen, huoneen ylläpito, edunvalvonta, yhteys ravitsemustieteen laitokseen, Retikan yhteistyökumppanit, poikkitieteellinen toiminta, päätökset rahan käytöstä… Hallituksella on vastuu, mutta myös ehdottomasti vapaus viedä Retikan toimintaa haluamaansa suuntaan, ja jokainen kausi on omalla tavallaan hallituksensa näköinen.

2. Pippalot, pirskeet ja bileet

Hallitustoiminnan kivoja bonuksia on muiden ainejärjestöjen toisilleen antamat ilmaisliput / VIP-liput tapahtumiin ja kutsut vuosijuhlille. Retikka viettää vuosijuhliaan vain joka viides vuosi, joten hallitustoiminta on mahtava tilaisuus päästä vujuilemaan enemmänkin 😊. Hallituslaisena pääsee halutessaan myös osallistumaan muiden ainejärjestöjen tapahtumien toteutukseen, sekä luonnollisesti nauttimaan ilmaisista jatkoista, drinkkilipuista ja haalarimerkeistä. Retikan omia tapahtumia järjestäessä pääsevät organisoijat totta kai itse ilmaiseksi tapahtumaan mukaan.

Edustamassa Retikkaa Socius ry:n vuosijuhlilla

3. Kokemus

Hallitustoiminta on hyvä lisä omaan CV:hen. Työnantajan silmissä ainejärjestön hallituksessa mukana ollut henkilö näyttää aktiiviselta ja innokkaalta osaajalta, jollaista varmasti jokainen työnantaja toivoo palkkalistoilleen. Varsinkin alallamme, jossa oman alan työkokemusta on vaikea kerryttää ennen valmistumista, kannattaa hallitustoiminnan kaltaiset meriitit kerätä CV:hen ja käyttää hyödykseen.

4. Uudet tuttavuudet yli vuosikurssi- ja ainejärjestörajojen

Hallitustointa tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin niin omassa kuin muista ainejärjestöistäkin. Tämä kohta on omasta mielestäni hallitustoiminnassa parasta, sillä hyvän hallitusporukan kanssa tekeminen on hauskaa ja innostus asioihin yhteistä! Hallitustoiminnan myötä tapahtumista löytää aina kasapäin tuttuja, kun tuttavuuksia on luotu oman ainejärjestön ulkopuolellakin.

Winterfest rasti yhdessä TERHO ry:n kanssa

5. Verkostoituminen

Retikan toteuttamat yhteistyöt sekä hallituksen toteuttamat yritys- ja yhdistysesittelyt tarjoavat myös hallituslaiselle itselleen hyvän mahdollisuuden verkostoitua eri yritysten kanssa ja saada omaa nimeään näkyviin. Hallituslaisena kuulet usein mahdollisista ainejärjestöille tarjotuista työ- ja harjoittelupaikoista ensimmäisenä, jolloin voit olla paikan ensimmäisiä hakijoita.

Allekirjoittaneelta siis lämpimät suositukset hallitustoimintaan lähtemiselle! Kaksi kautta koronan vallitessa ovat antaneet valtavasti, joten voin vain kuvitella kuinka antoisaa tekeminen tulee tulevaisuudessa olemaan ilman poikkeusoloja! <3

Terkuin Siru, vpj-sihteeri