Ravitsemustieteen valintakokeen vuoden 2023 ennakkomateriaalit julkaistaan 28.4. ja valintakoe järjestetään 30.5. Tässä postauksessa annan vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen omien kokemusteni kautta. Huomaathan, että varmaa tietoa tämän vuoden ennakkomateriaaleista ei ole mahdollista saada ennen julkaisupäivää, joten vinkit on tehty viimevuosien materiaalien pohjalta.
Vinkkejä opiskeluun:
- Varaa aikaa. Sisään pääsee vain pieni osuus hakijoista, joten opiskelu kannattaa aikatauluttaa niin, että pääsykokeisiin lukeminen on ensimmäisten prioriteettien joukossa. Onneksi kuukausi on vain lyhyt aika tehdä tiukasti töitä.
- Tee olosi mukavaksi. Hakeudu rauhalliseen ympäristöön, jossa ei ole häiriötekijöitä ja laita puhelin kiinni. Voit tehdä työpisteen myös pihalle tai parvekkeelle ja samalla nauttia auringosta. Huolehdi hyvästä työskentelyasennosta.
- Tarkastele vanhoja pääsykokeita. Niiden kautta saat käsityksen siitä, minkä tyyppisiä kysymyksiä pääsykokeeseen voi tulla. Mieti uusien ennakkomateriaalien pohjalta, osaisitko vastata saman tyyppisiin kysymyksiin.
- Tee itsellesi kysymyksiä. Aina, kun jokin asia tuntuu hankalalta muistaa, älä jumitu siihen liian pitkäksi aikaa, vaan kirjoita se itsellesi ylös kysymyksen muodossa. Kysymyspaperin voi helposti ottaa silloin tällöin esiin ja testata omaa osaamistaan. Voit antaa kysymyspaperin myös perheenjäsenelle tai kaverille ja pyytää häntä kyselemään.
- Pyörittele asioita mielessäsi. Pääsykokeet ovat monivalintakysymyksiä tai kyllä tai ei -väittämiä, joten kysymykset saattavat olla joskus ovelasti muotoiltuja. Materiaalia lukiessasi, pysähdy välillä miettimään, että millä eri tavoin tämä asia saatettaisiin kysyä pääsykokeessa.
- Kertaa. Varmista, että mikään materiaaleista ei jää liian pitkäksi aikaa opiskelemattomaksi. Älä siis opiskele kaikkia materiaaleja peräkkäin alusta loppuun, vaan palaa aina säännöllisin väliajoin alkuperäiseen materiaaliin.
- Pääsykokeeseen valmistava kurssi. En näe tätä välttämättömänä, mutta minä ja monet tuttuni, jotka pääsivät ravitsemustieteelle, olivat käyneet kurssin. Kurssi on kallis, mutta se kannattaa ottaa, jos haluaa ikään kuin kaikki keinot käyttöön.
- Pääsykokeessa. Lue väittämät ja tehtävänanto sanantarkkaan! Väittämien paikkansapitävyys voi riippua vain yhdestä sanasta. Huomaa myös pyydetäänkö valitsemaan oikea vai väärä vastausvaihtoehto.
Itselleni toimivin opiskelutapa oli muistiinpanojen kirjoittaminen koneelle ja muistilapuille (ja riittävästä kofeiinitasosta huolehtiminen :D).
Materiaalikohtaiset vinkit:
Viime vuosina pääsykoemateriaaleihin on sisältynyt muun muassa Biostatistiikan taskukirja, tieteellisiä artikkeleja, ravitsemussuosituksia, ohjeistuksia, Ravitsemustiede -kirjan materiaaleja ja elintarviketiedettä. Seuraavaksi annan vinkkejä näistä muutamiin, mutta varmaksi ei voida sanoa, että myös tänä vuonna olisi samankaltaiset materiaalit.
- Biostatistiikan taskukirja. Tämän voisin sanoa olevan ns. erotteleva tekijä pääsykokeissa. Kirja on haastavaa opiskeltavaa, ellei ole ennen opiskellut tämän kaltaista asiaa. Siksi en suosittele, että kirjaa lähtee opiskelemaan kannesta kanteen, vaan pitäisin tärkeimpinä seuraavia alueita: johdanto, tutkimusten luotettavuuden arviointi, tutkimustyypit, p-arvo ja luottamusvälit. Lisäksi, jos muista materiaaleista löytyy termejä, joita löytyy biostatistiikan kirjasta, kannattaa myös ne opetella. Kirja selittää asiat hyvin lyhyesti, joten termien selvennyksiä voi etsiä myös netistä, jos pelkän kirjan perusteella on hankala ymmärtää. Jos tietyt asiat ovat edelleen vaikeita sisäistää, opettele ulkoa. Tärkeintä on, että tähänkään ei jumittuisi liian pitkäksi aikaa.
- Artikkelit. Jotkut kannustavat käymään tieteellisiä artikkeleita läpi jo ennen pääsykoemateriaalien julkaisua, jotta niiden lukeminen tulisi tutuksi. Itse koin, että säästän kaikki voimani mieluummin pääsykoemateriaalien lukemiseen, koska suomenkielisten artikkelien lukeminen ei mielestäni vaadi etukäteisharjoittelua. Sanoisin, että jos on kovin lukuintoa täynnä jo ennen materiaalien julkaisua, voi artikkeleita vähän itsekseen selailla keskittyen tutkimustermeihin ja tulosten tulkintaan.
- Suositukset. Ravitsemussuositukset sisältävät enimmäkseen helppolukuista tekstiä, joten näiden sivumääristä ei tarvitse pelästyä. Kaikki suomalaiset suositukset perustuvat yleisiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joten hyvä lähtökohta olisi, että hakija tuntisi jo etukäteen, minkälaisia komponentteja suositeltava ruokavalio sisältää. Yhtenä vuonna, kun pääsykokeet muutettiin etänä tehtäviksi koronan takia, oli materiaaleina myös hoitosuosituksia, jotka taas ovat tiukempaa tekstiä ja vaativat paljon aikaa.
Jos et pääse heti ekoilla kerroilla sisään, kannustan ehdottomasti hakemaan useampaan kertaan, jos ravitsemustiede tuntuu oikealta alalta. Vaikka sisäänpääsyyn menisikin aikaa, voi edessä olla kuitenkin kymmenien vuosien ajanjakso alan parissa!
Tsemppiä kaikille hakijoille 😊
Terkuin
Essi
Liikuntavastaava