Author: admin

Hejsan!

Olen Silja-Liina ja olin keväällä vaihdossa Göteborgissa, Ruotsissa. Vaihdossa vietin yhden lukukauden, eli noin 4,5 kuukautta. Vaihtoon lähdin Nordplussan kautta.

Miksi Ruotsi?

Lähdin Ruotsiin, koska halusin parantaa omaa englannin ja ruotsin kielitaitoani. Lisäksi olen aina halunnut asua Ruotsissa. Kaupungilla ei ollut niin merkitystä ja lopulta kohteeksi valikoitui Göteborg. Rakastuin kaupunkiin heti sen mahdollisuuksien, kauniin miljöön ja monipuolisuuden vuoksi.

Opinnot Göteborgissa

Göteborgin yliopistossa kurssivalikoima ei ollut kovin laaja ja valintoja oli hyvin niukasti. Tarjolla oli muutamia vaihto-oppilaille tarkoitettuja kursseja, mutta ne eivät juuri houkutelleet. Olin yhteydessä kohdeyliopistoon, ja kysyin, että pääsenkö opiskelemaan ravitsemustieteen kursseja. Haastattelun ja kielitestin jälkeen minut hyväksyttiin mukaan. Lopulta opiskelin yliopistossa paikallisten fuksien kanssa anatomiaa ja fysiologiaa sekä elintarviketieteitä. Molemmat kurssit olivat laajuudeltaan 15op.

Molempien kurssien opetuskielenä toimi ruotsi, joten kieltä piti osata. Koulussa pärjäsi silti perustaidoilla, motivaatiolla ja rohkeudella puhua. Lisäksi kursseilla kielitaito kehittyi nopeasti. Opiskeltavat asiat olivat samoja, joita Suomessa olin jo opiskellut. Tämä oli suuri helpotus, sillä tunneilla pysyi helpommin perässä, kun aihe oli tuttua. Oli myös hauskaa päästä tekemään labroja ja muita harjoituksia, joita en omissa opinnoissani ole päässyt tekemään. Meillä oli labrojen lisäksi mm. kokkaustunteja opetuskeittiöllä, ergospirometria-testi sekä anatomiamallien tutkiskelua. Molemmissa kursseissa oli paljon opiskeltavaa ja ”pääsin” tekemään yliopistourani ensimmäiset salitentit, joita en Suomessa koronafuksina ole tehnyt.

Asuminen

Sain kalustetun asunnon yliopiston kautta, joten se hoitui helposti ja edullisesti. Alue oli lähellä keskustaa idyllisen omakotitaloalueen keskellä. Asuin kunnon opiskelijakommuunissa, Olofshöjdissä,  jossa oli mm. oma kahvila, kuntosali, sauna, liikuntahalli sekä elokuvahuone. Minulla oli oma huone ja kylpyhuone, mutta jaoin keittiön kolmen muun kanssa. Lähes kaikki ystäväni asuivat myös samalla alueella, mikä oli mielestäni positiivista. Asunto oli erittäin toimiva ja suosittelen vastaavaa ehdottomasti sen sijasta, että vuokraisi yksityiseltä.

Elämää Göteborgissa

Vaihdossa uusiin ihmisiin tutustuminen oli helppoa, koska kaikki olivat samassa asemassa ­– ketään ei tunne juuri ketään. Tutustumismahdollisuuksia sekä vaihto-oppilaita oli paljon. Opiskelijoille oli järjestetty erilaista ohjelmaa vähän siitä riippuen missä laitoksessa opiskeli. Alkuun yliopisto järjesti muutamia eri vaihtoinfoja sekä luotiin myös tutorryhmiä. Lisäksi paljon tapahtumia järjesti Erasmus Student Network (ESN). Näihin kuului esimerkiksi pubivisoja, kangaskassien maalausta sekä erilaisia matkoja. Vaihdossa tutustui niin suomalaisiin kuin muihin vaihtareihin ja oma ystäväporukka kehittyi ajan myötä.

Vaihdon aikana tuli tehtyä muutamia erilaisia reissuja sekä Ruotsissa, että muissa Pohjoismaissa. Kävin Tukholmassa, Lundissa, Malmössä, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Bergenissä. Lisäksi Göteborgissa oli paljon saaristoa ja myös eri saarilla tuli vierailtua. Tämän 4,5 kuukauden aikana tuli Pohjoismaat tutuksi ja listalta puuttuu enää Islanti. Göteborg on sijainniltaan hyvässä paikassa, sillä bussilla tai junalla pääsi lukuisiin eri kohteisiin. Tämä oli mukava ja edullinen vaihtoehto matkustamiselle.

En kokenut kulttuurishokkia saapuessani, koska Ruotsi on suht. samanlainen kuin Suomi. Ennemmin järkytyin matkalla takaisin Suomeen, kun yhtäkkiä lentokoneessa kuuli suomea kaikkialla. Muutamiin erilaisiin asioihin kuitenkin kiinnitin huomiota. Ruotsissa ei ole samanlaista kouluruokaa, vaan siellä se maksoi noin 10 €. Kouluun otettiin yleensä omat eväät, ja tämän vuoksi yliopisto oli täynnä isoja huoneita täynnä mikroja ja jääkaappeja. Fika- eli kahvittelukulttuuri oli todella vahva ja se näkyi paljon koulussa, erityisesti taukojen aikana, joita oli aina 45 minuutin välein. Myös vapaa-ajalla tuli käytyä eri kahviloissa viikoittain koulun ulkopuolella. Alkoholi-kulttuuri oli myös todella erilaista Suomeen verrattuna sekä opiskelijoiden keskuudessa, että yleisesti. Lisäksi melkein kaikkialla oli unisex-vessoja, joita Suomessa näkee paljon vähemmän.

Kaupunkina Göteborg tarjosi monipuolisesti tekemistä. Yleisimmin arki kului koulussa, kahviloissa, luonnossa tai ystävien kanssa. Monesti olimme pelaamassa minigolfia/unoa, tutkimassa uusia paikkoja, viettämässä iltaa tai pitämässä omia tapahtumia kuten esim. kämppäapprot, paint and wine ja powerpoint-ilta. Kävin lisäksi noin kerran viikossa kielikahvilassa puhumassa ruotsia eri maista tulevien ihmisten kanssa sekä pelaamassa lautapelejä asuinalueen kahvilassa. Göteborg tarjosi myös paljon luonto-, ostos- ja kulttuurimahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan elin vaihdossa normaalia arkea ja se olikin sitä mitä halusin.

Mitä jäi käteen?

Yksi syy vaihtoon lähtöön oli se, että halusin luoda kansainvälisiä suhteita, parantaa kielitaitoa sekä kasvaa henkisesti. Voisin sanoa, että kaikki kohdat on toteutuneet hyvällä menestyksellä. Näiden lisäksi käteen jäi kasa aivan ihania ystäviä, uusia kokemuksia sekä uudenlainen asenne elämään. Vaihdossa pienessä ajassa koki valtavan määrän asioita, ja joka hetkestä tuli nautittua ihan eri tavalla. Suosittelen vaihtoa lämpimästi aivan kaikille, ketkä edes vähän miettivät kannattaako lähteä. Kannattaa!  

Viisi suositusta Göteborgissa:

1. Kafé magasinet
2. Saaristo
3. Hagan vanha kaupunki
4. Trädgårdsföreningen
5. Lindholmen street food market

Tack och hej,

Silja-Liina,

varajäsen

Graduani viimeistellessä sain pyynnön kirjoittaa blogipostauksen keväällä suorittamastani ravitsemustieteen erikoissairaanhoidon harjoittelusta, joka osuu siis tavallisesti 5. lukuvuoden kevätlukukaudelle ja kestää 8 viikkoa. Näistä 2 viimeistä viikkoa on itsenäistä työskentelyä. Harjoittelupaikkaa eli tässä tapauksessa sairaalaa saa itse toivoa, mutta joskus käy niin, että arpaonni ei osukaan omalle kohdalle ja päätyykin jonnekin muualle kuin minne olisi alun perin halunnut. Näin kävi minulle, mutta loppujen lopuksi olin oikeastaan hyvin tyytyväinen niin itse kaupunkiin kuin sairaalaankin, ja harjoittelu sujui alun jännityksestä huolimatta paremmin kuin odotin. Harkkapaikkani oli Pohjanmaan maakunnassa/hyvinvointialueella ja Vaasan kaupungissa sijaitseva Vaasan keskussairaala (VKS). Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa, joista Vaasa ja Pietarsaari tulivat minulle harkkani aikani eniten tutuiksi.

Harjoitteluni aikana Pohjanmaan hyvinvointialueella oli yhteensä 7 ravitsemusterapeuttia ja 1 ravitsemusneuvoja. VKS:ssä ravitsemusterapeutteja oli virallisesti kirjoilla 4, mutta harjoitteluni aikana vain 3 heistä oli sillä hetkellä tehtävissä ja täten ohjaajinani. Pohjanmaan hyvinvointialueen 4 muun ravitsemusterapeutin työpisteitä olivat Vaasan perusterveydenhuolto sekä Pietarsaaren Fredrika-klinikka (syömishäiriöyksikkö), perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Ravitsemusneuvoja työskenteli Närpiössä psykososiaalisessa keskuksessa ja oli opiskellut ravitsemusterapeutiksi Ruotsissa, mutta ei ollut tavoitellut pätevyyttä Suomessa. Eräs entinen VKS:n laillistettu ravitsemusterapeutti oli vaihtanut pääluottamusmiehen tehtäviin, eikä siis enää tehnyt ravitsemusterapeutin töitä päätoimisesti. Toisaalta hänen yhteistyönsä edelleen jatkui ravitsemusterapeuttien kanssa, ja itsekin tapasin häntä aina viikoittain yhteisellä lounaalla sekä erilaisissa kokouksissa.

VKS:ssä ravitsemusterapeutit työskentelivät neljällä eri erikoisalalla (kirurgia, sisätaudit, lapset ja psykiatria) hoitaen potilaita sekä polikliinisesti että osastoilla. Jokaisella ravitsemusterapeutilla oli niin sanotusti oma pääasiallinen potilasryhmä ja työpiste, mutta erityisesti kirurgian potilaita hoiti jokainen. Vaasassa iv-ravitsemuksen (parenteraalinen ravitsemus) suunnittelu kuuluu ravitsemusterapeutille, mutta vastuu siitä on loppupeleissä aina lääkärillä. Itse en harkkani aikana iv-ravitsemuksia suunnitellut. Lihavuusleikkausten preravitsemusohjauksia lukuun ottamatta pääosa omista ohjauksistani olivat yksilöohjauksia. Omia seurantapotilaita oli vain yksi ja sekin soittona. Hoidon syinä omissa ohjauksissani olivat muun muassa lasten ja nuorten lihavuus, kasvuhäiriöt, allergiat, ADHD ja ruokahalun muutokset, tyypin 1 diabetes, syömishäiriöt sekä aikuisten elintapaohjaus, lihavuusleikkaukset, keliakia, Crohnin tauti, avanne, IBS, vajaaravitsemus, MS-tauti, syövät, letkuravitsemus, maksakirroosi ja askites. Ohjausten lomassa päivitin tuttuun tapaan myös ohjausmateriaalia sekä suunnittelin useamman letkuravitsemuksen.

Psykiatrian yksikkö oli ennen muuttoa eli reilut 5 viikkoa harkan alusta eri paikassa kuin Vaasan keskustassa sijaitseva pääsairaala. Yksikkö sijaitsi alun perin Huutoniemen kaupunginosassa, jossa toimivaa sairaalaa kutsuttiin Huutoniemen sairaalaksi. Vietin osan ajastani kyseisessä sairaalassa seuraten tai kanssaohjaten yhden ohjaajani psykiatrisia vastaanottoja. Huutoniemen sairaalassa oli aiemmin ollut toiminnassa myös syömishäiriöiden päiväosasto, mutta toiminta oli ollut pitkään vaisua. Päinvastoin Pietarsaaressa nuorten ja nuorten aikuisten syömishäiriöhoidosta vastaa aktiivisesti toiminnassa oleva Fredrika-klinikka, joka koostuu sekä poliklinikasta että päiväosastosta. Pietarsaaressa ja Vaasassa on Pohjanmaan hyvinvointialueen ainoat syömishäiriöihin keskittyvät yksiköt tai klinikat. Psykiatrisia potilaita oli harmillisesti hyvin vähän yksikön muuton takia, mutta jokainen psykiatrinen vastaanotto oli erittäin antoisa. Psykiatristen potilaiden kanssa koin omat taitoni erityisen vahvoiksi ja olisikin ollut mielenkiintoista seurata/ohjata heidän kontrollikäyntejään.

Lihavuusleikkaukset ovat Vaasassa suuressa osassa ravitsemusterapeuttien työtä ja niitä operoidaan peräti 3 kertaa viikossa yhden ja saman kirurgin toimesta. Monet ulkopaikkakuntalaiset suuntaavatkin Vaasaan, sillä jonot leikkaukseen ovat huomattavasti lyhyemmät. Harjoitteluni aikana pääsin tiiviisti seuraamaan lihavuusleikkaukseen menevän potilaan hoitopolun alusta loppuun; tutustuin preoperatiiviseen poliklinikkaan eli LEIKO:on seuraamalla potilaan vastaanottoja sairaanhoitajalla ja kirurgilla, seurasin itse operaatiota (mahalaukun ohitusleikkaus) leikkaussalissa, tein lihavuusleikkausarvioita sekä ohjasin lihavuusleikkauksenjälkeisiä ruokavalioita ja lihavuusleikkauskontrolleja. ENE-ohjausta en muistaakseni päässyt seuraamaan tai ohjaamaan. Tämä olisi sijoittunut muutama viikko ennen suunniteltua leikkausta.

Kurssien aikana en pohtinut lihavuusleikkauksia kokonaisuutena sen syvällisemmin, mutta harjoittelun aikana aihe alkoi enemmän pyörimään ajatuksissani. Erityisesti se havahdutti, miten monet suomalaiset ovat jo käyneet leikkauksessa tai ovat halukkaita siihen. Moni potilas kertoi, että joku tuttu tai useampi oli käynyt leikkauksessa ja menisi ehdottomasti uudelleen, mikäli tekisi päätöksen nyt. Koin—ja koen edelleen—että terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn tulee panostaa vieläkin enemmän, jotta ”helppoihin” ratkaisuihin ei päädytä niin herkästi. Vaikka monella leikkaus onnistuukin, on sillä myös riskinsä ja muut heikot puolensa.

Potilastyötä seuratessa ja itsekin tehdessä pääsin tutustumaan eri osastojen ja poliklinikoiden toimintaan, kuten lastentautien osasto, syöpätautien poliklinikka ja päiväosasto, sädehoito-osasto, sisätautien poliklinikka, neurologian ja sisätautien osasto, vaativan kuntoutuksen osasto, kirurginen osasto ja dialyysiosasto. Lounaalle tai osastoille mennessä tuli kuljettua usein myös sairaalaan kuuluvan terveysaseman läpi. Tämän lisäksi tutustuin harkkani aikana TeeSe Botnian tarjoamiin sairaalan ruokapalveluihin ja toimintaterapeutin työhön sekä osallistuin ravitsemusterapeuttien pitämiin osastotunteihin, sairaalan henkilökunnan koulutuksiin (PEG-letkuravitsemuskoulutus, jossa yksi ohjaajistani piti myös luennon), syömishäiriötyöryhmän työnohjaukseen ja kliinisten ravintovalmisteiden valmistajien edustajien tapaamisiin. Kaiken tämän lisäksi vierailin Fredrika-klinikalla sekä osallistuin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteiseen ravitsemusterapeuttien kokoukseen ja Pohjanmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeuttien yhteiseen kehittämispäivään. Yhteistyö ei siis rajoitu vain sairaalan sisälle, vaan se näkyy myös hyvinvointialueen sisällä ja hyvinvointialueiden välillä. Tarkoituksena harkkani aikana oli tutustua myös diabeteshoitajan ja puheterapeutin työhön, mutta nämä jäivät toteuttamatta.

Sairaalan sijainnista johtuen arviolta yli puolet sairaalan potilaista on ruotsinkielisiä. Sairaalassa ruotsia pääsikin kuulemaan jatkuvasti niin henkilökunnan läheisyydessä kuin potilaiden kanssa työskennellessä. Itse en kuitenkaan tällä kertaa ohjannut toisella kotimaisella kielellä, vaikka tilaisuutta tarjottiinkin. Omat potilaat oli mahdollista valita etukäteen heidän asiointikielensä mukaan. Seurasin kuitenkin ohjaajieni vastaanottoja silloinkin kun kielenä oli ruotsi. Tuttua englantia tuli käytettyä, mutta näitä tilaisuuksia oli harvemmin. Yksi erikoisuus oli arabian kielen tulkin välityksellä tapahtuva ohjaus, mikä oli hauska ja valaiseva kokemus. Tulkin kanssa keskustellessa suomeksi huomasin, miten usein tulkin minulle antama käännös jäi hyvin yksipuoliseksi, vaikka tulkki ja potilas olisivat keskustelleet asioista useamman minuutin.

Harkka oli kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen ja päivät kuluivat nopeasti. Kursseilta opitut tiedot vahvistuivat ja koin selkeää ammatillisen itseluottamuksen parannusta. Voin lämmöllä suositella Vaasaa jokaiselle, jolla maisterivaiheen toinen harkka on vielä edessä. Ruotsin kielen taidosta on selkeästi etua, mutta puute siitä ei estä harjoittelusta suoriutumista! 😉 Mahdollisia kysymyksiä voi laittaa osoitteeseen emiliajl@student.uef.fi tai IG:ssä @emilia.lampen.

Tsemppiä opintoihin ja harjoitteluihin kaikille retikoille sekä onnea uusille opiskelijoille 💚

Emilia Lampén

5. vuoden opiskelija (ja toivottavasti pian valmistuva! 🤞🏻)

Vaikka monien katseet suuntautuivat kohti kesää jo vappuhulinoiden jälkeen, oli itselle toukokuu vielä työntäyteinen. Nyt, kun kesä on viimein pyörähtänyt käyntiin ja kevään opinnot ovat jo takanapäin, ajattelin, että voisin kertoa hieman lisää omasta kandiharjoittelukokemuksestani Hollannissa. Toivottavasti tämä innostaisi ja rohkaisisi niitä, jotka ovat mahdollisesti miettineet harjoittelun tekemistä ulkomailla.

Suoritin kandivaiheeseen kuuluvan harjoittelun Maastrichtin yliopistossa Hollannissa osana NUTRIM-tutkimushanketta. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana selkeni, että halusin tehdä hieman erilaisen harjoittelun ja päästä haastamaan omaa osaamista aivan uudella tavalla. Mahdollisia harjoittelukohteita etsiessäni törmäsin sattumalta hankkeeseen ja päätin, että tuonne haluan ehdottomasti mennä. Otin yhteyttä sähköpostitse muutamaan kyseisen hankkeen parissa työskentelevään tutkijaan ja jäin odottamaan vastauksia. Vastauksia ei kuulunut pitkään aikaan ja olin jo varma, että minulla ei ollut mahdollisuuksia päästä mukaan hankkeeseen. Odotus kuitenkin palkittiin, kun sähköpostiin kilahti viimein viesti, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi seuraamaan tutkimuksia Maastrichtin yliopistossa.

Harjoittelun ajankohdaksi osui huhtikuu, mikä sopi erittäin hyvin myös itselle Suomen kevään sääolosuhteet huomioon ottaen. Harjoittelun aikana pääsin seuraamaan neljää eri terveyssovellutuksiin tähtäävää tutkimusta: kaksi keskittyi suolistomikrobistoon ja sen koostumuksen muokkaamisen terveydellisiin vaikutuksiin ja loput kaksi hypoksian sekä hapenkulutuksen tehostamisen mahdollisiin hyötyvaikutuksiin.

Ennen kuin mennään itse harjoitteluun, voisin kertoa vielä lyhyesti hankkeesta ja sen tavoitteista. NUTRIM-tutkimushankekokonaisuuden tavoite on edistää tutkimusta, joka luo käytännön sovellutuksia kroonisten metabolia- ja tulehdussairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Tavoite on mm. luoda personoidumpia elämäntapa- ja liikuntainterventioita sekä ravitsemusohjeistuksia. Tutkimushanke sisältää 16 eri Maastrichtin yliopistosairaalan (MUMC+) tutkimusosastoa ja kolme päätutkimuslinjaa. Itse pääsin harjoittelun aikana seuraamaan ensimmäiseen tutkimuslinjaan kuuluvia tutkimuksia, jotka keskittyivät lihavuuteen, diabetekseen ja verisuonisairauksiin.

Työharjoittelun aikana omiin työtehtäviin kuului tutkimusten seuraaminen, tutkimusmenetelmiin perehtyminen ja testipäiviin osallistuminen sekä niissä avustaminen. Neljän viikon aikana pääsin näkemään monipuolisesti eri tutkimusmenetelmiä niin laboratoriossa kuin kliinisissä tutkimustiloissakin. Seurasin mm. DEXA-mittauksia, 2 tunnin sokerirasituskoetta, rasva- ja lihaskudosnäytteiden ottoa, epäsuoraa kalorimetriaa, insuliinisensitiivisyyden testaamista ja ravitsemusohjauksia. Lisäksi pääsin seuraamaan lihassolujen mitokondrioiden hapenkulutuksen mittauksia ja RNA-eristämistä lihaksen kantasoluista tutkimuslaboratoriossa. Harjoittelun aikana osallistuin myös erilaisiin tutkimuskokouksiin sekä NASO:n (The Netherlands Association for the Study of Obesity) järjestämään tutkimuskonferenssiin Utrectissa. Pääsin näkemään siis erittäin läheltä, miltä tutkimusmaailma ja erilaisten suositusten, kuten ravitsemussuositusten, taustatyö näyttää.

Kaiken kaikkiaan harjoittelu oli erittäin mielenkiintoinen ja ehdottomasti yksiä elämäni parhaimpia kokemuksia. Vaikka koko prosessi suunnittelusta itse harjoitteluun vei paljon aikaa (ja välillä hermojakin :D), oli kaikki ehdottomasti sen vaivan arvoista. Kokemus opetti sietämään epävarmuutta ja menemään omalle epämukavuusalueelle sekä antoi hyvän mahdollisuuden kehittää omaa osaamista, kielitaitoa ja ennen kaikkea verkostoitua erilaisten ihmisten kanssa. Jos yksi asia pitäisi nostaa reissusta ylitse muiden, oli se ehdottomasti ihmiset ja heidän kanssaan käydyt mielenkiintoiset keskustelut.

Oman kokemukseni perusteella voin siis lämpimästi suositella harjoittelun tekemistä ulkomailla. Opiskeluaika on erittäin hyvä aika kerätä kokemuksia, joten kannattaa rohkeasti osallistua ja lähteä mukaan kaikkeen sellaiseen, mikä itseä vain vähänkin kiinnostaa. Tulevaisuudessa niistä kokemuksista on varmasti enemmän kuin hyötyä.

Ihanaa kesää ja paljon onnea vielä ravitsemustieteeltä opiskelupaikan saaneille.

Syksyllä nähdään!

Sanni

2. vuoden opiskelija

Ensimmäinen opiskeluvuosi yliopistossa alkaa olla paketissa. Enemmän on kahdeksassa kuukaudessa tapahtunut kuin olisin vuosi sitten osannut odottaakaan. Muistot uusien kavereiden kanssa, opiskelijatapahtumista, uuteen kaupunkiin tutustumisesta sekä opiskelujen tuomista haasteista ja kutkuttavasta mielenkiintoisuudesta tuudittavat meidät takaisin kesäloman syleilyyn. Uusi tuttavuus Kuopio on tullut nyt jo aika näppärästi tutuksi ensimmäisen vuoden aikana. Kävely- ja pyöräily-ystävällinen sekä toimivan joukkoliikenteen kaupunki luo hyvät mahdollisuudet jokaiselle tutustua uusiin ympyröihin. Yliopistolle kävellessä saa ihailla kaunista luontoa ja useita ihastuttavia lammikoita ja järviä. Varmasti monelle aluksi tutuksi tulevasta soluasumisesta yksiöelämään ja kemiapläjäyksestä elintarviketietoisuuteen ensimmäinen opiskeluvuosi on tarjonnut kaikenlaista. Monelle fuksivuoden alkaminen tarkoitti myös muuton ja muutoksen paikkaa, mikä toi mukanaan monelle myös ei-opiskeluun liittyviä haasteita. Haasteista huolimatta kuitenkin tunne samassa veneessä olemisesta muiden opiskelijoiden kanssa oli läsnä. Parhaita yhdessäolon ja rentoutumisen paikkoja ehdottomasti ovat olleet Retikan huone ja ainejärjestöni järjestämät tapahtumat.

Syksyllä kurssit lähtivät reippaasti käyntiin kemian ja solubiologian parissa. Yllätyksen ja ei niin pienoisen päänvaivan aiheuttikin suuri työmäärä ja uudenlaisen opiskelutekniikan haltuunotto heti syksyn alkuun. Syksyllä paljolti yhdessä biolääketieteen ja farmasian opiskelijoiden kanssa suoritetuilla opintojaksoilla luotiin hyvää pohjatietoa tuleville opinnoille. Opettajat ovat taitavia ja avoimia vastaamaan askarruttaviin kysymyksiin niin ryhmäopetuksissa kuin luennoilla. Muuten opinoissa tulee olla hyvin itseohjautuva ja itsenäinen. Toisaalta tämä tuo myös vapautta määritellä itse missä, milloin ja mihin tahtiin haluaa opiskella, kunhan deadlinet hoituvat ajallaan. Retikkalaisten keskuudessa ei ole ollut kuitenkaan pelkkää kemiaa, sillä keväällä pääsimme tutustumaan kursseilla muun muassa ravitsemustieteen perusteisiin ja elintarvikkeisiin ruokavaliossa. Kokemuksemme fuksivuoden opinnoista toki poikkeavat, sillä ravitsemustieteen opintoja on voinut suorittaa ennen ylipistoa jo avoimessa yliopistossa ja kandin voi suorittaa nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Tekemistä on kyllä riittänyt. Vaikka opiskeluihin uppoaa helposti paljon aikaa, jotenkin sitä löytyy aina myös opiskelijarientoihin.

Silmät tuikkien olin odottanut jo kauan sitä päivää, kun saamme sanoa haalarit päällä ”Wabu ei Lobu!”. Pian se päivä jo koitti, kun professori kumottiin samaan veteen, jossa Veljmies ylpeästi seisoo. Tähän päivään asti huhut kuuluvat, että Wabu ei ole vieläkään loppunut. Tammikuussa ylpeydenaiheemme, vihreät haalarit saapuivat käsiimme. Vaikka mikään ei korvaa tuoreen vihreän haalarin tuoksua, tosiasiassa haalarit saadaan oikeaan kuosiin mahdollisimman paljon tapahtumissa möyrimällä ja merkkejä päälle lätkäisemällä. Lempitapahtumiani ovat olleet kaupunkisuunnistus, Neljän tähden illallinen, Lentävä lähtö, Päättäribileet, Talvirieha sekä Herkkuapprot. Retikan tapahtumissa parasta on se, että hyvää ruokaa on aina tarjolla. Tapahtumia on läpi opiskeluvuoden aina saatavilla, joskus jopa pilvin pimein niin, ettei kaikkeen ehdi mukaan. Pikakurssi haalarimerkkien ompeluun -tyylisiä videoita tuli jonkin verran katseltua, mutta en taitanutkaan ompelua aluksi aivan käden käänteessä. Ensimmäisten merkkien ompelemisesta selviää hengittämällä syvään ja kokeilemalla erilaisia tekniikoita. Ennen kuin huomaatkaan, kaksikymmentä ensimmäistä merkkiä tuhannesta vielä tulevasta onkin jo paikallaan. Se on vähän kuin opintopisteiden kerryttämistä. Oletko aina haaveillut pukeutuvasi mitä oivaltavimpiin kostuumeihin lähes viikottain? Täydellistä, sillä siihen sinulla on mahdollisuus fuksisyksynä! Ennen haalareidenkin saapumista ravitsemustieteen fuksi tunnistetaan kaduilla helposti opiskelijaksi esimerkiksi kiivin muodossa.  

Retikkalaisena on ollut mukava olla. Apua saa tarvittaessa ja mahdollisuuksia tutustua muihin retikkalaisiin livenä on ollut usein. Hämmästyttävän nopeasti on fuksivuoteni hurahtanut. Saamme olla ylpeitä itsestämme, sillä olemme tehneet ahkerasti töitä niin opintojemme kuin hyvän yhteishengen eteen. Hurjan paljon onnea kaikille jo opiskelupaikan saaneille ja tsemppiä odotteluun niille, jotka vielä varmistusta paikan saamisesta odottelevat. Tavataan Kuopiossa ensi syksynä! Siihen asti hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille.

Eevi Laakso, fuksi

Ravitsemustieteen valintakokeen vuoden 2023 ennakkomateriaalit julkaistaan 28.4. ja valintakoe järjestetään 30.5. Tässä postauksessa annan vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen omien kokemusteni kautta. Huomaathan, että varmaa tietoa tämän vuoden ennakkomateriaaleista ei ole mahdollista saada ennen julkaisupäivää, joten vinkit on tehty viimevuosien materiaalien pohjalta.

Vinkkejä opiskeluun:

• Varaa aikaa. Sisään pääsee vain pieni osuus hakijoista, joten opiskelu kannattaa aikatauluttaa niin, että pääsykokeisiin lukeminen on ensimmäisten prioriteettien joukossa. Onneksi kuukausi on vain lyhyt aika tehdä tiukasti töitä.
• Tee olosi mukavaksi. Hakeudu rauhalliseen ympäristöön, jossa ei ole häiriötekijöitä ja laita puhelin kiinni. Voit tehdä työpisteen myös pihalle tai parvekkeelle ja samalla nauttia auringosta. Huolehdi hyvästä työskentelyasennosta.
• Tarkastele vanhoja pääsykokeita. Niiden kautta saat käsityksen siitä, minkä tyyppisiä kysymyksiä pääsykokeeseen voi tulla. Mieti uusien ennakkomateriaalien pohjalta, osaisitko vastata saman tyyppisiin kysymyksiin.
• Tee itsellesi kysymyksiä. Aina, kun jokin asia tuntuu hankalalta muistaa, älä jumitu siihen liian pitkäksi aikaa, vaan kirjoita se itsellesi ylös kysymyksen muodossa. Kysymyspaperin voi helposti ottaa silloin tällöin esiin ja testata omaa osaamistaan. Voit antaa kysymyspaperin myös perheenjäsenelle tai kaverille ja pyytää häntä kyselemään.
• Pyörittele asioita mielessäsi. Pääsykokeet ovat monivalintakysymyksiä tai kyllä tai ei -väittämiä, joten kysymykset saattavat olla joskus ovelasti muotoiltuja. Materiaalia lukiessasi, pysähdy välillä miettimään, että millä eri tavoin tämä asia saatettaisiin kysyä pääsykokeessa.
• Kertaa. Varmista, että mikään materiaaleista ei jää liian pitkäksi aikaa opiskelemattomaksi. Älä siis opiskele kaikkia materiaaleja peräkkäin alusta loppuun, vaan palaa aina säännöllisin väliajoin alkuperäiseen materiaaliin.
• Pääsykokeeseen valmistava kurssi. En näe tätä välttämättömänä, mutta minä ja monet tuttuni, jotka pääsivät ravitsemustieteelle, olivat käyneet kurssin. Kurssi on kallis, mutta se kannattaa ottaa, jos haluaa ikään kuin kaikki keinot käyttöön.
• Pääsykokeessa. Lue väittämät ja tehtävänanto sanantarkkaan! Väittämien paikkansapitävyys voi riippua vain yhdestä sanasta. Huomaa myös pyydetäänkö valitsemaan oikea vai väärä vastausvaihtoehto.

Itselleni toimivin opiskelutapa oli muistiinpanojen kirjoittaminen koneelle ja muistilapuille (ja riittävästä kofeiinitasosta huolehtiminen :D).

Materiaalikohtaiset vinkit:

Viime vuosina pääsykoemateriaaleihin on sisältynyt muun muassa Biostatistiikan taskukirja, tieteellisiä artikkeleja, ravitsemussuosituksia, ohjeistuksia, Ravitsemustiede -kirjan materiaaleja ja elintarviketiedettä. Seuraavaksi annan vinkkejä näistä muutamiin, mutta varmaksi ei voida sanoa, että myös tänä vuonna olisi samankaltaiset materiaalit.

• Biostatistiikan taskukirja. Tämän voisin sanoa olevan ns. erotteleva tekijä pääsykokeissa. Kirja on haastavaa opiskeltavaa, ellei ole ennen opiskellut tämän kaltaista asiaa. Siksi en suosittele, että kirjaa lähtee opiskelemaan kannesta kanteen, vaan pitäisin tärkeimpinä seuraavia alueita: johdanto, tutkimusten luotettavuuden arviointi, tutkimustyypit, p-arvo ja luottamusvälit. Lisäksi, jos muista materiaaleista löytyy termejä, joita löytyy biostatistiikan kirjasta, kannattaa myös ne opetella. Kirja selittää asiat hyvin lyhyesti, joten termien selvennyksiä voi etsiä myös netistä, jos pelkän kirjan perusteella on hankala ymmärtää. Jos tietyt asiat ovat edelleen vaikeita sisäistää, opettele ulkoa. Tärkeintä on, että tähänkään ei jumittuisi liian pitkäksi aikaa.
• Artikkelit. Jotkut kannustavat käymään tieteellisiä artikkeleita läpi jo ennen pääsykoemateriaalien julkaisua, jotta niiden lukeminen tulisi tutuksi. Itse koin, että säästän kaikki voimani mieluummin pääsykoemateriaalien lukemiseen, koska suomenkielisten artikkelien lukeminen ei mielestäni vaadi etukäteisharjoittelua. Sanoisin, että jos on kovin lukuintoa täynnä jo ennen materiaalien julkaisua, voi artikkeleita vähän itsekseen selailla keskittyen tutkimustermeihin ja tulosten tulkintaan.
• Suositukset. Ravitsemussuositukset sisältävät enimmäkseen helppolukuista tekstiä, joten näiden sivumääristä ei tarvitse pelästyä. Kaikki suomalaiset suositukset perustuvat yleisiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joten hyvä lähtökohta olisi, että hakija tuntisi jo etukäteen, minkälaisia komponentteja suositeltava ruokavalio sisältää. Yhtenä vuonna, kun pääsykokeet muutettiin etänä tehtäviksi koronan takia, oli materiaaleina myös hoitosuosituksia, jotka taas ovat tiukempaa tekstiä ja vaativat paljon aikaa.

Jos et pääse heti ekoilla kerroilla sisään, kannustan ehdottomasti hakemaan useampaan kertaan, jos ravitsemustiede tuntuu oikealta alalta. Vaikka sisäänpääsyyn menisikin aikaa, voi edessä olla kuitenkin kymmenien vuosien ajanjakso alan parissa!

Tsemppiä kaikille hakijoille 😊

Terkuin

Essi

Liikuntavastaava

Moikka, ja yhä aurinkoisempaa kevättä! Kevät on monille työnhaun, harjoittelujen ja työnaloituksen täyteistä aikaa, joten onkin hyvä hetki muistuttaa Retikan yhteistyökumppanin, sekä alamme ammattiliittona toimivan Agronomiliiton jäsenyyden tarjoamista hyödyistä meille opiskelijoille. Agronomiliitto, eli maatalous- elintarvike- ja ravitsemusalan korkeasti koulutettujen ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolisesti erilaisia etuja edullista jäsenmaksua vastaan.  Tästä postauksesta löydätkin siis 5 hyvää tapaa ottaa kaikki hyöty irti Agronomiliiton jäsenyydestäsi.

1. CV- ja työhakemuskommentointi

Liitto tarjoaa jäsenilleen Työhakemus- ja CV-kommentointia. Palvelun kautta voi varata 50 tai 25 minuutin työhakemus- tai CV-kommentointiajan, jonka aikana liiton asiantuntija käy läpi henkilökohtaiset tavoitteet työnhaussa, ennakkoon lähetetyn CV:n/työhakemuksen sekä antaa mahdollisia parannusehdotuksia näihin dokumentteihin. Tarvittaessa voit varata vielä uuden ajan tai lähettää korjatun version sähköpostitse kommentoitavaksi. Tämä palvelu kannattaa siis ehdottomasti käyttää hyödyksi työnhaussa!

Tästä ajanvarauskalenterin linkistä pääset CV ja hakemuskommentoinnin ajanvaraukseen.

2. Henkilökohtainen uravalmennus

Yllä olevasta ajanvarauskalenterin linkistä voit varata ajan myös henkilökohtaiseen uravalmennukseen sekä LinkedIn -sparraukseen. Uravalmennus voi pitää sisällään esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, osaamisen kehittämiseen tai yrittäjyyteen liittyviä teemoja.

3. Muista hyödyntää monipuoliset jäsenedut!

Agronomiliitto tarjoaa monipuolisesti erilaisia etuja jäsenilleen. Muistathan hakea vaihtoon lähtiessäsi ulkomaanmatkastipendin, sekä valmistuessasi pro gradu -tutkielmasi arvosanan perusteella määräytyvän gradustipendin! Gradustipendi myönnetään kaikille Agronomiliiton vastavalmistuneille opiskelijajäsenille. Lisäksi Agronomiliitto osallistuu Retikan tapahtumiin, ja tarjoaa jäsenilleen muun muassa jäsenilleen minttukaakaot talvitapahtuman jälkeen, sekä munkit ja siiderit Retikan vapputapahtumassa.

Kaikki Agronomiliiton jäsenedut, muun muassa pankin sijoitusedut, alennukset lomahuoneistoihin, nettikauppojen alennuskoodit sekä paljon muuta löydät näppärästi Member+ sovelluksesta!

Täältä löydät lisätietoa koulutusstipendeistä.  

4. Videotallenteet

Videotallenteet -sivulta löydät tallenteita liiton webinaareista ja koulutuksista. Sivulta löydät tallenteita monipuolisesti työnhakuun, muun muassa LinkedIn profiilin luomiseen, työnhaun ABC:hen sekä yrittäjävalmennukseen liittyen. Sivuilta löydät liiton pitämiä webinaareja myös monipuolisesti eri teemoista työelämän ulkopuolelta, sijoittamiseen sekä Instagramin ammattilaiskäyttöön liittyen.

5. Avoimet työpaikat ja työnantajalistaukset

Kun työhakemus, CV ja LinkedIn on laitettu kuntoon videotallenteiden ja kommentointipalvelun avulla, onkin aika hakea töitä! Alojemme avoimia (kesä)työpaikkoja löydät koottuna Avoimet työpaikat -sivulta.  Liiton nettisivuilta löydät myös listauksia alamme työnantajista, joihin jättää avoin hakemus tai ottaa omatoimisesti yhteyttä töitä tai harjoittelua ajatellen.

Etkö ole vielä Agronomiliiton jäsen, mutta haluaisit liittyä? Liittyminen onnistuu kätevästi Tästä linkistä!

Nähdään Agronomiliiton tapahtumissa!

Terkuin Siru Liljefors, Agronomiliiton opiskelijapromoottori

Yhteishaku lähestyy, joten kokosin yhteen syitä, joiden takia kannattaa harkita hakevansa opiskelemaan ravitsemustieteitä. Ravitsemustiede on yksi pienimmistä koulutusohjelmista Itä-Suomen Yliopistossa. Ravitsemustieteen koulutusohjelma kestää 5 vuotta, ja siitä valmistuu terveystieteiden maistereita. Opinnot sisältävät fysiologian, anatomian, kemian, mikrobiologian ja ravitsemustieteisiin keskittyviä opintoja. Uuden opetussuunnitelman mukaan opinnot sisältävät enemmän myös kaikille pakollisia elintarviketieteiden opintoja.

Ravitsemustieteen opiskelijoita yhdistää kiinnostus ruokaan, ravitsemukseen ja jokainen opiskelemaan päätyvä pääsee mukaan huikeaan ravitsemustieteilijöiden porukkaan. Retikan, eli ravitsemustieteen opiskelijoiden ainejärjestön tapahtumat tunnistaa tietenkin parhaista tarjoiluista ja herkkupöydistä.

Näistä syistä sinun kannattaa harkita hakevasi ravitsemustieteelle:

1. Kiinnostus terveyttä ja ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan
2. Pieni ala, jossa pääsee helposti tutustumaan sekä tulevaisuuden kollegoihin että opettajiin
3. Yhteisöllinen ilmapiiri; eri vuosikurssit tekevät yhteistyötä keskenään ja vuosikurssikohtaiset rajat ovat häilyviä
4. Monipuoliset opinnot, joissa yhdistyy ihmisen biologia, farmasian- ja lääketieteen opinnot sekä psykologinen tietämys
5. Tulevaisuuden kasvava ala, joka tarjoaa monipuoliset työllistymismahdollisuudet
6. Haaveena ravitsemusterapeutin pätevyys. Kuopio on ainut kaupunki Suomessa, josta valmistuu laillistettuja ravitsemusterapeutteja
7. Kuopio opiskelijakaupunkina; Kuopio on pieni mutta eloisa kaupunki, jossa on lyhyet välimatkat, hyvät kulkumahdollisuudet ja poikkitieteellisyys näkyy paljon opiskelijoiden arjessa

Kannustan rohkeasti hakemaan ravitsemustieteelle, mikäli yllä olevan listan asiat kuulostavat mielenkiintoisilta. Tsemppiä kaikille yhteishakuun ja ehkäpä näemme syksyllä opintojen parissa!

Terkuin

Emmi, Hallituksen varajäsen

Jos pitäisi valita yksi herkku maailmasta, söisin varmaan pelkästään pullaa. En siis turhaan ole innoissani siitä, että ensi viikon tiistaina, 4.10 vietetään kansallista korvapuustipäivää! Kyseinen päivä ei ole ollut mulle tuttu, kun vasta muutaman vuoden ja siksi koen tärkeänä levittää tätä ilosanomaa myös muille. Ollaan viimeisten kahden opiskeluvuoden aikana leivottu kavereiden kanssa korvapuusteja yhdessä tuona päivänä, ja siitä on muodostunut kiva perinne. Olen myös pullan leipomisen kokemusasiantuntija, joten nyt pääsen jakamaan vinkit täydelliseen pullataikinaan myös teidän kanssa!

Vinkki 1: Leipominen on huomattavasti hauskempaa muiden kanssa kuin yksin. Kokoa siis hyvä porukka kasaan ja sopikaa leivontatreffit!

Vinkki 2: Kananmunan voi jättää pois taikinasta, mikä helpottaa myös allergioiden ja erityisruokavalioiden huomioimista! Valmiit pullat voi myös ”voidella” esimerkiksi kahvilla, mikäli kananmunaa ei voi käyttää.

Vinkki 3: Älä noudata ohjetta liian orjallisesti. Esimerkiksi jauhojen määrä ei välttämättä vastaa ohjeessa annettua määrää. Gluteenittomia pullia leipoessa taikina saa olla paljon löysempää, kuin normaalisti.

Vinkki 4: Mikäli olet yhtä kärsimätön leipuri kuin minä, taikina kannattaa kohottaa uunissa, joka on hieman lämmin. Näin pullat kohoavat ja valmistuvat nopeammin.

Vinkki 5: Kokeile erilaisia täytteitä! Kanelin sijaan täytteeseen voi laittaa esimerkiksi vaniljaa, nutellaa, kinuskia tai pistaasitahnaa.

Ihanaa viikonloppua ja pullantuoksuista syksyä <3

-Emmi, hallituksen varajäsen