Category: Uncategorized

Vuosi 2018 on mennyt todella nopeasti ja nyt sitä on jäljellä enää päiviä. Vuoden alussa puheenjohtajan pestiin kuuluvat tehtävät ja vastuut aiheuttivat hämmennystä ja ajankäyttöongelmia. Vuoden mittaan työtehtävät alkoivat selkeytyä ja nyt Retikan asioista on tullut osa arkipäivää. Niiden hoitaminen on yhtä itsestään selvä asia kuin laskujen maksaminen, koulutöiden tekeminen tai Netflixin katsominen. Siksi tuntuikin luontevalta jatkaa puheenjohtajan tehtävissä vielä toinen kausi, eli kolmas hallituskauteni alkaa vuoden vaihteessa. Kiitos retikkalaiset, kun luotitte minulle toisenkin kauden puheenjohtajana.

Vuosi 2018 on ollut täynnä, jos jonkinlaista tapahtumaa, retkeä, asiaa, sitsiä, kokkailua, kokousta ja ties mitä (esimerkiksi lanttulaatikkoa auton takapenkillä, koska mitä sitä ei ainejärjestönsä eteen tekisi). Tapahtumien ja hallitusasioidenkin lisäksi vuosi on ollut hyvin vaihtelevainen ja välillä todella haastava. Onneksi ihan huikea hallitusporukka ja erityisesti ex-kämppikseni Tipsu-tapis ja Salli vpj ovat olleet tukenani koko vuoden. Olen kiitollinen koko hallitukselle työpanoksestanne koko vuoden ajan. Ihan mahtava porukka meillä oli kasassa ja kanssanne oli ihan huikeaa kokoustaa ja tehdä asioita. Haluan kiittää myös teitä kaikkia retikkalaisia ihanista juttuhetkistä huoneella kahvikupin ääressä.

Täytyy sanoa, että olen oppinut tässä tehtävässä todella paljon asioita, mitä en olisi muuten oppinut. Erityisesti kokonaisuuksien hallitseminen, tehtävien delegoiminen, yhdistyksen asioista huolehtiminen, paineensietokyky ja monet muut asiat ovat tarttuneet cv:n koristamisen lisäksi myös taitohaaviin. Enkä malta odottaa uuden kauden alkamista ja uusien ideoiden toteuttamista, ideoimista ja haasteita. Toivon, että tulevan vuoden aikana saan annettua vielä enemmän Retikan toimintaan ja näin kehitettyä toimintaa ja vietyä asioita eteenpäin. Onhan tämä yksi parhaista harrastuksista mitä keksiä voi.

Muistakaa kaikki levätä joululomalla ja nauttia vapaapäivistä ja jouluruoasta. Minä ainakin aion tehdä niin. Sitä ei aina muistakaan, miten tärkeää lepääminen, rentoutuminen ja mielen rauhoittaminen on. Muistakaa kaikki kehosta ja kouluasioista huolehtimisen lisäksi huolehtia myös mielenterveydestänne ja jaksamisesta. Älkää jääkö yksin, jos on vaikeuksia. Muistakaa olla myös kivoja kaikille ja huomata, jos kaverilla menee huonosti. Onneksi minulla olivat läheiset tukena vaikeimpinakin hetkinä ja sain haettua apua, kun sitä tarvitsin masennuksesta ja ahdistuksesta selviämiseen.

Halusin mainita tästä asiasta tekstissäni, koska mielenterveyden ongelmat eivät saisi olla tabuja, niin kuin ne tuntuvat edelleenkin olevan. (Ja niistä puhuminen on ihan hirveän vaikeaa.) Haluaisin, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma ja ennakkoluulot vähenisivät. Meitä, jotka kamppailevat välillä oman mielensä kanssa, löytyy monesta paikasta ja mielestäni sitä ei tarvitse hävetä. Olen itse yllättynyt siitä, että selvisin kuluneesta kaudesta, koska kuvittelin, että selvitäkseen vaikka puheenjohtajuudesta, pitäisi olla joku superihminen, mutta ilmeisesti ei tarvitse, koska minäkin selvisin.

Palataan kuitenkin lopuksi mukaviin aiheisiin ja joulun viettoon. Sytytetään kynttilöitä, nautitaan glögiä ja syödään jotain hyvää kuluvan loman aikana. Haluan toivottaa kaikille oikein lämpöistä ja ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta! Tehdään vuodesta 2019 ihana, ystävällinen, herkullinen ja hauska.

Kiitos vuodesta 2018!

Sofia Valkama

Puheenjohtaja, Retikka ry

Monella kolmosvuoden retikalla vaihto-opiskelu häämöttää jo kulman takana, sillä jopa 14 meistä on lähdössä eri puolille maailmaa opiskelemaan kevätlukukaudeksi. Vaihtoa varten on paljon valmisteluja opintojen suhteen jo takana, ja nyt syksyllä vaihtovalmistelut ovat jatkuneet käytännön järjestelyiden parissa. Toisen hakuvaiheen hakemus, learning agreement ja kurssien valitseminen on aiheuttanut niin pään vaivaa kun varmasti riemastumisenkin kokemuksia siitä, että kohta koittaa jo lähtö. Retikat lähtevät valloittamaan Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa, Afrikkaa, Aasiaa sekä Australiaa, joten edustus tulee kyllä olemaan maailmanlaajuinen! Continue reading “Retikoiden maailmanvalloitus”

Suomalaisissa yliopistoissa tarjotaan erittäin laadukasta (ja maksutonta!) opetusta lukuisilla aloilla ympäri maan. Luentosaleissa istuen, Opparissa tietokonetta naputtaen ja milloin missäkin harjoitustyössä päätämme raaputtaen mekin opimme yhtä sun toista ravitsemustieteestä ja kasvamme pikkuhiljaa oman alamme ammattilaisiksi. Kaiken tämän lisäksi yliopisto ja sen ympärillä pyörivä opiskelijaelämä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kehittää itseään ja omia työelämävalmiuksiaan entistä enemmän!

Itselleni tärkeä osa (opiskelija)elämääni on ainejärjestömme Retikan toiminta. Lähdin mukaan Retikan hallitukseen fuksivuonna sosiaali- ja koulutuspoliittiseksi vastaavaksi (nykyään edunvalvontavastaava). Yhtäkkiä ei riittänytkään enää, että tiesi mikä kurssi itsellä olisi seuraavana edessä, vaan piti perehtyä ja pyrkiä edistämään kaikkien vuosikurssien opintojen laatua ja ylipäätään ainejärjestömme opiskelijoiden viihtyvyyttä. Samalla hallituksen kautta pääsin tutustumaan upeisiin tyyppeihin niin omalta kuin muiltakin aloilta, järjestämään monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja harjoittelemaan virallisissa (tai Retikan tapauksessa ei ehkä kovinkaan tiukkapipoisissa) kokouksissa toimimista.

Toiseksi hallituskaudekseni pomppasin varapuheenjohtajan hommiin, mikä toi mukanaan uusia positiivisia haasteita. Keväällä voimaan tullut GDPR-asetus pakotti todella astumaan ulos omalta mukavuusalueelta siihen perehtyessä ja tähän päivään mennessä kokonaiskuva ainejärjestöstämme alkaa olemaan itselläni melko kattava.

Keskeinen opiskelijoiden hyvinvointia ja etua ajava taho on ylioppilaskunta, josta löytyykin monenlaista toimintaa. ISYY:llä on muutama jaosto, joissa eri sektoreiden ainejärjestötoimijat kohtaavat toisiaan. Lisäksi kampuksellamme toimii lukuisia kerhoja, joista voi löytyä mieluisan harrastuksen lisäksi oivia oppimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylioppilaskunnan päätöksiin ja toimintaan pääsee todella vaikuttamaan edustajiston tai ISYY:n hallituksen toiminnassa.

ISYY rekrytoi aika-ajoin toimijoita myös yliopiston eri toimielimiin opiskelijaedustajiksi. Itse olen tiedekuntamme tiedekuntaneuvostossa ja opiskelijaedustajia on myös yliopiston kollegiossa sekä hallituksessa. Omiin opintoihimme ravitsemustieteen opiskelijat vaikuttavat oppiaineemme opetuksen kehittämis- ja arviointitoimikunnassa sekä tiedekuntamme perusopetuksen toimikunnassa. Myös esimerkiksi YTHS:n ja kampuksen ravintoloiden toiminnassa kuunnellaan opiskelijoiden mielipidettä.

Itselleni yksi antoisimmista kokemuksista yliopistossa on ollut tuutorointi, joka on mahtava mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, mutta myös opetella järjestämään erilaisia tapahtumia ja ohjaamaan ryhmiä. Olen toiminut tuutorina sekä omille fukseillemme että kansainvälisille vaihto-oppilaille. Fuksien kanssa touhutessa organisointikykyni kehittyi ja opin jälleen kerran jotakin lisää erilaisista ihmisistä ja niiden kanssa toimimisesta. Vaihtarit puolestaan ovat opettaneet minulle paljon omasta kulttuuristaan ja samalla pääsin treenaamaan kielitaitoani. Onpahan sitä tullut pari kertaa testattua omaa pinnaakin, kun eri kulttuureissa aikakäsitys tuntuu olevan vaihtelevaa.

Edellä mainittujen lisäksi Retikalla on edustajansa esimerkiksi Agronomiliitossa ja Ravitsemusterapeuttien yhdistyksessä, mitkä nekin ovat oivia verkostoitumis- ja vaikuttamispaikkoja. Työelämän kannalta olennaisia taitoja voi toki oppia myös esimerkiksi Retikan ja Agronomiliiton uratapahtumissa ja maailmankuvaansa sekä näkemystään alaamme voi laajentaa vaihto-opintojen kautta.

Lopuksi täytyy myöntää, että tärkein syy omaan aktiivisuuteeni yliopisto-opintojen aikana on ollut se, että järjestötoiminta on pääsääntöisesti erittäin antoisaa. Vaikka koen asioihin vaikuttamisen, positiiviset CV-merkinnät sekä uuden oppimisen tärkeinä, on kaiken toiminnan taustalla se, että yhdessä puuhaaminen on niin mukavaa! Vaikuttaakseen yhteisiin asioihin ja osallistuakseen ei tarvitse olla tietynlainen. Jokaisen mielipiteellä on merkitys ja tärkeintä on oma innostus sekä halu oppia uutta!

Toivonkin, että jokainen retikkalainen löytää oman tapansa vaikuttaa Retikan ja koko yliopistoyhteisön toimintaan. Helpoimmillaan se voi olla vaikkapa kurssipalautteen antamista tai Avaudu opiskelusta -iltapäivään osallistumista. Samalla voi melkeinpä huomaamatta oppia taitoja, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa!

Innokkain terveisin,

Retikan varapuheenjohtaja Salli

Ps. Jos ainejärjestötoimintaan vaikuttaminen kiinnostaa, kannattaa olla lähiviikkoina kuulolla. Tänä syksynä valitaan Retikalle paitsi uusi hallitus, mutta myös vuosijuhlakomitea ensi vuodelle. Joukkoon tarvitaan juuri sinua!

Syyslukukausi on jo pitkällä ja siihen on tähän mennessä mahtunut töitä, harrastuksia, opiskelijatapahtumia, Retikan syksyn suunnittelua ja taitaa siellä pari kurssiakin pyöriä taustalla! Ravitsemustieteen toisen vuosikurssin syksy alkoi (aivan liian aikaisin elokuussa) Toksikologian ja farmakologian opintojaksolla. Ei ehkä heti kuulosta ravitsemustieteen ydinasialta, mutta näin kurssin loputtua voin taas todeta, että ei meillä taida olla tutkinnossa tilaa turhille kursseille. Olemme perehtyneet lääkkeiden, ravintoaineiden ja ympäristön toksikologisiin riskeihin ja erityispiirteisiin sekä muun muassa lääkkeiden ja ravintoaineiden yhteisvaikutuksiin. Continue reading “Ei päivää ilman ravitsemustiedettä”

Ravitsemustiede avaa ovia moneen suuntaan valmistuttua. Harhaluulo on, että meistä jokaisesta tulee ravitsemusterapeutteja sairaaloihin. Ravitsemustieteeltä valmistuu kuitenkin kirjava joukko erilaisia asiantuntijoita riippuen siitä mitä sivuaineita ja maisterivaiheen opintoja on valinnut. Elintarvikepuolelle ravitsemustieteilijä voi valmistua esimerkiksi laatupäälliköksi tai tuotekehittelijäksi. Continue reading “Harjoittelu leipomossa”

Näin kesän kynnyksellä on vielä hyvä muistella keväistä retkeä Helsinkiin:

Lähdimme vierailemaan Helsingissä noin 20-henkisellä joukolla retikkalaisia juuri ennen vappua. Reissu alkoi jo torstaina 26.4., kun jokainen meistä matkasi valmiiksi eteläisempään Suomeen perjantaipäivää varten.

Aamu alkoi aikaisella herätyksellä, koska Apetit-vierailumme alkoi jo varhain aamulla klo 8.30 ja kukin meistä matkasi omasta majoituspaikastaan Apetitille. Excu oli järjestetty ja hoidettu erittäin hyvin – meille oli kertomassa Apetitin toiminnasta neljä esittelijää, joista kukin käsitteli osuudessaan omaa vastuualuettaan. Saimme tietoa mm. rekrytoinnista, rypsiöljyn valmistusprosessista ja Apetitin tuotteista. Allekirjoittaneelle jäi erityisesti mieleen, kuinka tuotteet päätyvät pellolta pakastukseen. Pääsimme maistamaan valikoimaan tulleita uutuuksia eli kasvisjauhispizzaa ja punajuuripyöryköitä. Molemmat tuotteet herättivät ihastusta nälkäisessä kuuntelijajoukossa. Tuliaisiksi kotiin saimme vielä Neito-rypsiöljyä omiin kokkailuihimme. Kiitos Apetit, kun otitte meidät vieraaksenne! Continue reading “Retikat Helsingissä: Apetit-excu, Lautasella-messut ja vierailu Oikos ry:n luona”

Lukukauden kaksi ensimmäistä kuukautta ovat olleet ainakin ravitsemustieteen kakkosvuosikurssilaisten kohdalla kiireisiä, kun monet suorittavat ylimääräisiä kursseja, jotta ehtivät ensi keväänä lähtemään vaihtoon kandiopinnot suoritettuina. Ilmapiiri on lievästi sanottuna ollut viime aikoina kireä ja stressaantunut.

Continue reading “Stressittömämpää arkea”

Yksi Retikan perinteistä on jokakeväinen kevätretki. Tänä vuonna suuntasimme Tahkolle, jossa meidän lisäksi oli paljon muitakin opiskelijoita TahkoFestin tunnelmissa. Retikkalaisia mukaan lähti 22 ja lisäksi osan ajasta mukana oli kolme päivävierailulle pistäytynyttä Retikkaa.

Lähdimme reissuun perjantaina alkuillasta yhteiskuljetuksella, jossa mukana oli myös muutama Terho. Bussissa ei tarvinnut pitkään tunnelmoida, kun olimme jo perillä Tahkolla ja hulppeassa mökissämme. Ensimmäinen ilta kului lettujen paiston, saunomisen, paljuilun ja pelailun merkeissä.

Lauantaina suuntasimme kuka mihinkin aktiviteettiin. Jokainen retkeläinen sai mukaansa hallituksen askartelemat eväspussit, joista löytyi sponsoreidemme välipalatuotteita. Osa vietti päivän Tahkon rinteillä lasketellen, toiset patikoivat laavulle ja loput kiersivät TahkoFestin rastirataa. Taisipa muutama jäädä koko päiväksi mökillekin nauttimaan rennosta hengailusta. Illan hämärtyessä palailimme kaikki omia polkujamme mökin lämpöön ja seuraamme liittyivät myös päiväretkeläiset.

Lauantai-illan ohjelmassa olivat mökkisitsit. Ilta kuluikin rattoisasti yhteisen ruoan ja laulun äärellä. Sitsien jälkeen suurin osa retkeläisistä suuntasivat Tahkon keskustaan iltabileisiin kuuntelemaan Stigiä (!) ja loput jäivät mökille nauttimaan saunan sekä paljun lämmöstä. Vaikka ilta venyi melko pitkäksi itse kullakin, seuraavana aamuna oltiin reippaina siivoamassa mökkiä. Paluubussi nappasi meidät kyytiin ja olimme takaisin Kuopion keskustassa jo puolenpäivän aikoihin.

Kiitos kaikille retkeläisille mukavasta viikonlopusta! Ensi vuonna uudestaan 😊

-Salli, vpj

Yhteistyössä: Semper, Kiantama ja Maitomaa

Toukokuu oli opintojeni erikoisin kuukausi. Toki ensimmäisenä vuonna jokainen kuukausi on tuntunut erikoiselta, uudelta ja jännittävältä. Toukokuu erottui kuitenkin kaikkein eniten, koska en viettänyt sitä Kuopiossa vaan Seinäjoella.

Kuukaudesta teki erikoisen se, että olin harjoittelussa ja se, että en asunut kotona. En koti-kotona enkä myöskään Kuopion kotona, vaan asuin siskoni luona. Asumisjärjestelyihin oman mukavan sävyn teki se, että siskollani ja hänen miehellä on kaksivuotias tyttö, joka on kummityttöni. Tuntui siis siltä, että jonkinlainen harjoittelu jatkui kotiin päästyäkin. Piti jaksaa illalla vielä touhuta pienen höpöttäjän kanssa ja selvitä välillä parin tunnin yöunilla työpäivästä. Pääsin myös leipomaan pienelle lettipäälle Titi-nallekakun syntymäpäivänä ja sain piristäviä yllätyshalauksia tytöltä, joka alkoi pitää minua osana perhettä ja puhuu hän edelleenkin, että minun pitäisi tulla KOTIIN.

Toukokuu oli siis harjoittelua. Päätin tehdä harjoittelun jo fuksivuonna, jotta se olisi sitten pois alta. Mielestäni se oli hyvä päätös, koska sain siitä ihan hirveästi irti, vaikka en vielä pitkälle ole opinnoissani päässytkään. Olin siis harjoittelussa sairaalan ruokapalvelussa. Suosittelen ruokapalveluharjoittelua lämpimästi kaikille. Itse pidin siitä valtavasti, koska muutenkin viihdyn hyvin keittiössä ja nyt pääsi kokeilemaan jotain uutta: miten valmistetaan sadoille ihmisille ruokaa ja miten koko ruokapalvelu pyörii.

Suurien ruokamäärien valmistamisen lisäksi pääsin valmistamaan esimerkiksi gluteenitonta kauraleipää. Ilman ohjetta. Se oli mielenkiintoinen hetki, kun minulle kerrottiin mitä minun on määrä tehdä, mutta ei siinä auttanut kuin ryhtyä leipomaan. Leivästä tuli kuin tulikin ihan syötävää. Pääsin koettelemaan taitojani myös kiisselin ja kastikkeiden valmistamisessa ilman sen tarkempia reseptejä. Oli mukavaa huomata, että kaikki yleensä sujui ongelmitta.

En kuitenkaan ollut koko kuukautta keittiössä vaan olin tutustumassa myös elintarvikkeiden hankintoihin, ruokalistasuunnitteluun, erityisruokavalioihin, keskitettyyn ja hajautettuun ruoanjakoon, ravitsemusterapeutin tehtäviin ruokapalvelussa sekä äidinmaitokeskuksen toimintaan, missä pääsin esimerkiksi mittaamaan rikastettua maitoa ruiskuihin keskosia varten. Pääsin siis näkemään miten ruokapalvelu pyörii suunnittelusta aina tiskien ja kärryjen puhdistamiseen asti.

Tutustuin kuukauden aikana monipuolisesti siihen, miten sairaalan potilaiden ja muiden asiakkaiden ravitsemuksesta huolehditaan vauvasta vaariin. Kuukausi oli kyllä huikea, vaikka välillä laitoinkin vain astioita tiskiin tai pesin lattioita. Mutta kaikki tehtävät ovat tärkeitä osia ruokapalvelun toimintaa ja olivat mukavaa vaihtelua luennoilla istumiseen.

Haluan vielä loppuun jakaa teidän kanssanne ihanan kummityttöni viisauden: Illalla hän sanoi, että aurinko menee kotiin. Kysyin häneltä sitten, että missä auringon koti on. Kummityttöni mietti hetken ja vastasi sitten ”KANANMUNASSA”.

Ihanaa ja aurinkoista loppukesää!

Sofia, Retikan sihteeri