Moikka!
Mun nimi on Mari, oon tänä vuonna aloittanut opiskelut ravitsemustieteillä ja väylänä mulla oli pääsykoehaku. Viime vuonna pääsykokeisiin tuli muutoksia, kun aikasemman 120 valintakokeen sijaan järjestettiinkin vain yhdeksän valintakoetta. Tää tarkotti myös, että aikaisemman oman ravitsemustieteiden valintakokeen sijasta olikin valintakoe B, joka oli yhteinen monen muun alan kanssa. Muutos oli iso entiseen pääsykokeeseen, jossa jaettiin ennakkomateriaali huhtikuun lopussa ja pääsykoe perustui tämän ennakkomateriaalin osaamiseen. Nyt uudessa pääsykokeessa koemateriaalina on lukion biologian ja kemian pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen sisällöt.
Moni hakee ravitsemustieteille useamman kerran ja siksi valintakoeuudistus voikin tuntua jopa pelottavalta ja aiheuttaa stressiä, kun pääsykokeisiin voikin lukea ympäri vuoden halutessaan, eikä materiaalien läpikäyminen enää rajoitu vain lyhyeen aikaan ennen pääsykoetta. Mulle itselle tää oli kuitenkin helpotus, koska nyt pääsykoehakua oli paljon helpompi suunnitella etukäteen. Vaikka oppimateriaalia on paljon, myös aikaa on. Kaikkea ei tarvitse sisäistää heti, vaan asioiden opiskeluun ja kertaamiseen on reilusti aikaa. On myös tärkeää muistaa, että vaikka aluksi tuntuu, ettei millään kerkeä oppimaan kaikkea, niin ei tarvitsekaan oppia! Viime vuonna riitti, että sai 40 % kaikista koepisteistä, jotta ovet ravitsemustieteille aukenivat. Siis riitti, että osasi alle puolet.
Pääsykoehaku oli mulla itselläni hieman erilainen projekti, koska suoritin samalla vielä aikaisempaa tutkintoani. Toisaalta olin suorittanut myös saman pääsykokeen aikaisemminkin, joten täysin nollapohjalta en alkanut siihen lukemaan. Silti koin, että jotta saisin optimoitua ajankäytön, oli parempi ottaa valmennuskurssi. Valmennuskurssi ei mun mielestä todellakaan ole pakollinen, vaan yhtä hyvin pärjää myös lukion kirjoilla ja huolellisella suunnittelulla! Valmennuskurssi auttaa ehkä eniten siinä, että sen avulla on helpompi pysyä kartalla, kuinka hyvin minkäkin aihealueen osaa, ja kuinka paljon aikaa mihinkin aiheeseen täytyy käyttää. Saman pystyy kuitenkin tekemään myös itse, kunhan vain on valmis käyttämään siihen aikaa.
Alla on vielä mun mielestä kolme tärkeintä tärppiä pääsykoelukuun ja itse koetilanteeseen.
- Pääsykoelukujen aikatauluttaminen. Pidä huoli, että päivän aikana on muutakin kuin pääsykoelukemista. Lisäksi on tärkeää pitää viikossa opiskelulta vapaita päiviä. Opiskelusta saa kaiken irti parhaiten virkeillä aivoilla ja on helpompi ylläpitää motivaatiota, kun päivissä ja viikoissa on muutakin sisältöä kuin opiskelu.
- Opettele teorian lisäksi myös koetaktiikkaa. Tee aikaisempien vuosien pääsykokeita ja harjoittele aikapaineen alla tehtävien tekemistä. Opi, millaisista tehtävistä sun on helpointa saada lyhyessä ajassa pisteitä ja millaiset tehtävät taas kannattaa jättää viimeiseksi. Tähän myös vinkkinä se, että pääsykokeiden tekoa kannattaa harjoitella samankaltaisessa ympäristössä, kuin missä oikea pääsykoekin pidetään, esimerkiksi kirjastossa. Totut samalla ympärillä tapahtuvaan hälinään, eikä se häiritse enää yhtä paljoa sitten oikeassa koetilanteessa.
- Kaikista tärkeintä: Usko itseesi!! Jos toistat itselles tarpeeks monta kertaa, että osaat ja pärjäät kyllä, alat uskomaan siihen myös itse ja suoriudut varmasti paremmin, kuin jos täytät pään ajatuksilla omasta huonoudesta. Tee tätä läpi kevään, niin pääsykoepäivänä kaiken jännityksen takana on myös ripaus itsevarmuutta siitä, että kaikki menee kyllä hyvin.
Moi!
Mie oon Meri ja opiskelen ensimmäistä vuotta ravitsemustieteellä. Pääsin kolmannella hakukerralla sisään, mutta nyt uuden avoimen väylän kautta. Avoin väylä oli itselleni helpotus, sillä koetilanteet eivät ole vahvuuteni. Nyt sain näyttää osaamiseni ja motivaationi opiskelupaikkaa kohden suoritettujen kurssien perusteella.
Olin jo aiemmin suorittanut UEF:lla toista tutkintoa ja aloin suorittaa ravitsemustieteen kandiohjelman opinto-oppaan mukaisesti vaadittavia kursseja, jotta en aloittaisi aivan alusta opiskelupaikan saadessani. Opiskelin UEF:lla biologiaa, johon suoritin sivuaineina ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot sekä maisterin opinnoissani ihmisen biologian opintokokonaisuuden, jotka sain kaikki hyväksiluettua ravitsemustieteelle päästyäni. Näiden opintojen lisäksi minulla oli suoritettuina kieli- ja viestintäopinnot, kemian ja farmasian opintoja sekä muita ravitsemustieteen kandiohjelman mukaisia kursseja, joiden suoritukset huomioitiin myös avoimen väylän valinnassa. Olin suorittanut avoimen väylää varten kaikki Opintopolussa listatut kurssit yhtä neljän opintopisteen kurssia lukuunottamatta.
Tällä hetkellä suoritan kandivaiheen viimeisiä puuttuvia opintoja 1-3 vuosikursseilta ja siirryn syksyllä 2026 maisterivaiheen ravitsemusterapiaopintoihin. Olen kokenut, että meillä ravitsemustieteellä opettajat joustavat tarpeen mukaan avoimen väylältä tulleiden kanssa, sillä osa kursseista voi mennä päällekkäin. Kaikki päällekkäisyydet on saatu sovittua ja opettajat tukevat opinnoissa etenemistä tiiviimmällä tahdilla.
Miun vinkit avoimen väylän hakuun:
- Selvitä huolellisesti, mitä opintoja sinun tulee suorittaa, jotta voit tulla valituksi avoimen väylältä. Lista hakukelpoisuuden antavista opinnoista ja lisäksi valintaan vaikuttavista kursseista löytyy opintopolusta.
- Hae myös valintakokeen kautta, jotta parannat mahdollisuuksiasi saada opiskelupaikka. Vaikka sinulla olisi valmiiksi hyväksiluettavia opintoja, ne voi myös sisällyttää tutkintoon valintakokeen tai todistushaunkin kautta.
- Älä stressaa, jos paikka ei aukea heti ensimmäisellä yrittämällä – varmasti moni muukin haaveilee opiskelupaikasta uuden avoimen väylän mahdollisuuden kautta. Tee rauhassa kursseja, jotka vievät sinua eteenpäin hakuprosessissa. Kurssit voit hyväksilukea opiskelemaan päästessäsi, jolloin olet jo pitkällä opinnoissasi ennen kuin olet edes aloittanut varsinaisena tutkinto-opiskelijana. <3
Hurjasti tsemppiä ja kärsivällisyyttä hakuprosessiin! Toivottavasti nähdään syksyllä <3