Heipsu! Mä oon Stiina ja opinnoissa mulla on menossa toinen vuosi. Sain viime syksynä mahdollisuuden toimia Retikan vertaistuutorina ja näin tuutorihaun alkaessa haluaisinkin kertoa omia kokemuksia tuutoroinnista, sekä miksi sinunkin kannattaa hakea, jos se sinua yhtään kiinnostaa!
Mutta mikä ihmeen vertaistuutori? Muistan ihmetelleeni tätä asiaa oman tuutorihaun alkaessa, sillä olin kuullut puhuttavan vain tuutoreista ilman mitään etuliitteitä. Nopeasti kuitenkin selvisi, että yliopisto hakee vertaistuutorien (“tuutorien”) lisäksi myös kv-, seniori- sekä maisterituutoreita, minkä jälkeen vertaistuutori nimitys ei kuulostanutkaan enää yhtä kummalliselta. (Ps. Jos KV-tuutorointi kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Kaisan kirjottama blogiteksti, jossa hän avaa omia kokemuksiaan.)
Takaisin aiheeseen, mikä tai kuka vertaistuutori on, ja mitkä hänen tehtävänsä ovat. Vertaistuutori on yleensä vanhemman vuosikurssin opiskelija, jonka tehtävänä on toimia nimensä mukaisesti vertaistukena sekä apuna koulunsa aloittaville fukseille, joille yliopistoelämä, kaupunki sekä yliopiston käytännöt ovat suurella todennäköisyydellä täysin vieraita. Lisäksi vertaistuutorin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu luoda aloittavalle ryhmälle mahdollisuuksia ryhmäytyä sekä tutustua toisiinsa. Näiden seurauksena tuutoroinnin kiireisintä aikaa onkin alkusyksy, ja erityisesti orientaatioviikko, jolloin uudet opiskelijat saapuvat yliopistolle. Tähän aikaan tuntuukin, että jokaiselle viikonpäivälle on jotakin ohjelmaa eikä omia lepohetkiä meinaa saada mahtumaan kalenteriin millään. Tästäkin tuutoroinnin vaiheesta selviää kuitenkin hyvällä ennakkosuunnittelulla sekä positiivisella asenteella. Haluan kuitenkin muistuttaa, että vaikka orientaatioviikko on ehkä se tuutoroinnin kuuluisa main chapter, johon haluaa panostaa, kuuluu tuutorintiin paljon muutakin, eikä tuutorointi lopu orientaatioviikon loppuessa!
Entä mitä vertaistuutorilta vaaditaan tai kuinka tiedän soveltuvani vertaistuutoriksi? Uskon, että näihin kysymyksiin ei löydy yksiselitteistä vastausta. Vertaistuutoreiksi pyritään nimittäin valitsemaan erilaisia henkilöitä erilaisilla taustoilla, sillä myös uudet opiskelijat ovat keskenään erilaisia, ja saattavatkin saapua opiskelujen pariin moninaisista elämäntilanteista. Sanoisinkin, että vertaistuutoroinnissa ei merkitse se, miten aktiivinen opiskelijatapahtumien kuluttaja olet tai kuinka ekstrovertti olet luonteeltasi, vaan tärkeää on se, että pystyt olemaan läsnä fukseille tuutoroinnin ajan. Vertaistuutorin ei siis todellakaan tarvitse olla se ryhmän äänekkäin ja menevin henkilö, taikka se kävelevä tietopankki, joka muistaa jokaisen yliopistoon liittyvän ohjeen sekä nettisivun. Vertaistuutorilta ei siis odoteta eikä vaadita täydellisyyttä yhtään sen enempää kuin erityisosaamisalueita tai aikaisempaa kokemustakaan. Riittää, että olet oma itsesi sekä motivoitunut auttamaan uusia opiskelijoita.
Ja vaikka vertaistuutoroinnin keskiössä ovatkin fuksit, ei se kuitenkaan todellakaan tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi hukata itsesi kiireisiin unohtaen itse nauttia tuutoroinnista! Tuutorointi on luonut uusia mahdollisuuksia sekä opettanut monia oppeja, joiden myötä on syntynyt mitä unohtumattomimpia muistoja, jotka olisivat varmasti jääneet kokematta ilman tuutorointia. Voinkin todeta, että tuutoriksi hakeminen on ollut minun yksi yliopistoaikani parhaista päätöksistä, ellei jopa paras. Pitkäksi venähtäneet illat, uudet poikkitieteelliset kaverit, monet opettavat mokailut sekä loputtomat naurut ovat kaiken tuutorointiin vaadittavan työn arvoista, enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Sen takia haluankin muistuttaa myös tuutorina nauttimaan käsillä olevasta hetkestä, sillä orientaatioviikon alun ja vuodenvaihteessa häämöttävän tuutoroinnin lopun välinen aika kuluu kuin silmänräpäyksessä.
Suosittelenkin siis hakemaan rohkeasti tuutoriksi, jos se sinua yhtään kiinnostaa ja olet valmis uhraamaan siihen hieman omaa aikaasi omien opintojesi ohella! Tuutorihaku on käynnissä 19.1- 1.2 välisenä aikana ja lisätietoa sekä hakulomakkeen löydät täältä. Uskaltaisinkin sanoa, että sinua jää todennäköisemmin kaduttamaan kokeilematta jättäminen kuin itse kokeilu, sillä et voi koskaan tietää mitä kaikkea ihanaa voit päästä kokemaan, kunhan vain uskallat yrittää!
Terkuin,
Stiina Peltonen