Heipä hei retikkalaiset!
Kampukselle on palattu ja syksyn opinnot lähtevät käyntiin. Tässä vaiheessa voisi siis olla hyvä hetki puhua hieman oman näköisestä opintopolusta ja mun omista kokemuksista siitä, kun opintoja käy omassa tahdissa eikä ihan suoraan annetun opintosuunnitelman mukaan. Mitä itse olen tehnyt, miten opintosuunnitelman muokkaaminen onnistuu ja mitä kaikkea onkaan mahdollista opiskella tutkinnon aikana?
Lähtökohtaisesti ravitsemustieteen koulutusohjelma kestää viisi vuotta, jotka menevät aika lailla täysin opintosuunnitelmaan kirjattujen opintojaksojen mukaisesti. Helppoa ja mukavaa, kun vain suorittaa ne kurssit jotka suunnitelmaan on merkitty! Itse ei tarvitse tällöin hirveästi tietää mitään, sillä kurssit tulevat mukavasti toistensa jälkeen ilman että itse pitäisi tehdä suunnitelmia tai valintoja.
Kaikilla opinnot eivät kuitenkaan mene tämän valmiin suunnitelman mukaan. Osalla ravitsemustieteellä aloittavista on aiempia tutkintoja, joista saa hyväksiluettua enemmän tai vähemmän tehtyjä opintoja, ja moni on myös tehnyt ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja avoimessa yliopistossa. Nämä usein lyhentävät opintoihin käytettyjä vuosia, kun tutkinnon suorittamista voi tiivistää, ja HOPS-ohjaajalta saa apua siihen, miten opinnot on järkevin rytmittää.
Toinen vaihtoehto on opintojen pidentäminen erinäisistä syistä. Elämässä voi toki tulla yllättäviä tilanteita ja muutoksia, jotka vaativat opintojen tauottamista tai hidastamista, tai sitten muista syistä, kuten vaihdon takia tai jaksamisen turvaamiseksi, voidaan päätyä hitaampaan opintojen suorittamiseen. Oma valintani on ollut suorittaa opinnot kuudessa vuodessa: jo fuksivuonna tuskailin siitä, että haluaisin käydä enemmän opintoja kuin viidessä vuodessa ehtii, joten kun keksin, että voin ihan yhtä hyvin tehdä tutkinnon kuuteen vuoteen, ongelmat tuntuivat ratkeavan ja mieli kevenevän! Merkittävä tekijä oli myös se, että opiskelijaelämällä tuntui olevan vielä paljon annettavaa erityisesti ainejärjestötoiminnan saralla, joten senkin puolesta opintojen pidentäminen on ollut loistava ratkaisu. Lisäksi minua suoraan sanottuna ahdistaisi ajatus, että olisin valmistumassa jo niinkin äkkiä kuin reilun puolen vuoden päästä, joten tämä tuntuu sopivammalta aikataululta myös sen puolesta.
Mitä hyötyjä olen siis itse saanut opintojen pidentämisestä:
- Olen voinut opiskella enemmän vapaavalintaisia opintoja, kuten elintarviketieteitä ja psykologiaa.
- Saan kevennettyä maisterivaiheen opintoja, kun ehdin tehdä gradua rauhassa ja saada sen pois alta ennen tiiviiden terapiaopintojen alkua.
- Olen päässyt mielenkiintoisiin ja kehittäviin työtehtäviin, joista on saanut mahtavia muistoja ja hyvää kokemusta myös tulevan työuran kannalta: esim. ylimääräinen harjoittelu ja työt markkinoinnin parissa avarsivat omia urasuunnitelmia ja kehittivät osaamista monella tapaa.
- Olen ehtinyt olla ainejärjestötoiminnassa mukana pitkään ja aktiivisesti.
- Valmistuminen ei tule liian nopeasti 😀
Ja miten tämä käytännössä oli mahdollista? Minulle suunnitelman muuttaminen oli helppoa, koska keksin muuttaa sitä jo fuksivuonna ja ehdin järjestellä opintoja itselleni sopivimpaan järjestykseen vielä oikein mainiosti: tein kandiopinnot niin sanotusti normaalissa tahdissa, neljännen vuoden käytin ylimääräisiin opintoihin ja graduun ja tulevina 5. ja 6. vuonna teen ravitsemusterapiaopinnot “normaalissa” tahdissa. Opintotukienkaan kanssa ei tullut ongelmaa, kun niiden säästelyn pystyi aloittamaan ajoissa ja suunnittelin opintotuen tauotukset tasaisesti niin, että terapiaopintojen aikana on vielä täydet tuet käytössä. Omia suunnitelmia voi kuitenkin muokata missä vaiheessa opintotaivalta tahansa, ja HOPS-ohjaaja auttaa siinä aina jokaisen yksilöllisen tilanteen huomioiden: esimerkiksi pari kaveriani päättivät vielä maisterivaiheessa lähteä vaihtoon ja saivat terapiaopinnot eri tavalla järkkäiltyä vaihdon mahdollistavaan muotoon!
Tässä postauksessa keskityttiin enemmän opintojen pidentämiseen, koska minulla on siitä kokemusta. Tärkeimpänä pointtina on kuitenkin muistuttaa siitä, että omaa opintopolkua ja –suunnitelmaa on mahdollista muokata itselle ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi monella tapaa, ja siihen saa aina apua ja neuvoja omalta vuosikurssiopettajalta. Kaikki tavat ovat yhtä ok, kunhan se sopii itselle <3
Tsemppiä kaikille syksyn alkuun, nähdään pian!
Terkuin Sara, pj