Heipparallaa!
Tällä kertaa blogipostausta ravitsemustieteen tutkintorakenteesta ja sen sovittamisesta omaan arkeen.
Näin toisen opintovuoden jälkeen alkaa hahmottamaan, kuinka tärkeää on sovittaa opintojen tahti omaan elämään sopivaksi ja kuinka helppoa tämä oikeastaan on. Ravitsemustieteen kandivaiheen opinnot ovat hyvin joustavia ja kurssijärjestyksessä on väljyyttä, jota kannattaa hyödyntää omaksi edukseen. Maisterivaiheessa opintojen eteneminen ja kurssijärjestys ovat käsittääkseni jäykempiä (ja omakohtaista kokemusta näistä ei ole), joten tämä postaus ei käsittele niitä. Mikäli tarvitset apua oman opintosuunnitelmasi tekemiseen, neuvoa voi aina kysellä muilta retikoilta tai oman vuosikurssin vastuuopettajalta. Oli kyseessä sitten vaihtosuunnitelmat, opintojen tiivistäminen tai opinnoissa jaksaminen, sopiva opiskelutahti on tärkeä asia pistää kuntoon.
Fuksina, kun yliopistomaailma oli vielä täysin vieras, tuntui valmiin tutkintorakenteen seuraaminen turvallisimmalta vaihtoehdolta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna lähtisin reippaammin suunnittelemaan opintoja itselle paremmin sopiviksi. Opintorakennetta kehitetään jatkuvasti ja kurssien paikat voivat vaihdella opinto-oppaassa vuosittain. Valmiita vinkkejä ei siis tässä tule, mutta seuraavaksi pari esimerkkiä siitä, miten itse olen tai olisin jälkeenpäin ajateltuna muovannut opintojani.
Fuksivuoden kandiharjoittelu
Omalla vuosikurssillani kuuden opintopisteen kandiharjoittelu on sijoitettu opintosuunnitelmaan ensimmäisen vuoden keväälle. On kuitenkin melko tavallista, että ravitsemustieteen opiskelijat suorittavat harjoittelun vasta myöhemmin, toisen vuoden opintojen lomassa tai kesällä. Omalla kohdalla kandiharjoitteluni sijoittuu kolmosvuoden syksylle, jolloin voin tehdä mahdollisia sivuaineopintoja verkossa ja kesäkandikin on jo (ehkä :D) purkissa. Moni opiskelutoveri suoritti harjoittelun myös toisen vuoden keväällä tai kevään opintojen loputtua.
Mikäli harjoittelua ei aio ykkösen keväällä suorittaa, on tässä mainio slotti toisen vuoden opintojen tai sivuaineopintojen tekemiseen. Omalla kohdallani kevät tuntui melko väljältä, mutta heräsin em. kikkaan turhan myöhään. Mikäli siis jaksamista riittää kannattaa miettiä, haluaisiko suorittaa joitakin kursseja pois, jolloin toisen tai kolmannen vuoden opinnot kevenevät ja väljempää aikaa voi hyödyntää vaikka juuri harkan tekemiseen.
Vaihto-opiskelu
Tällä hetkellä ravitsemustieteellä suoritetaan paljon puolen vuoden vaihto-opintoja kolmosen keväällä. Vaihdon suorittamiseen liittyy paljon erilaisia vaihtoehtoja opintojen kannalta. Monet suorittavat tiivistetysti kolmosen pakolliset opinnot aikaisemmin, jotta vaihtoon lähteminen onnistuu keväällä ja maisterivaiheeseen pääsee siirtymään jouhevasti. Kolmosvuoden opintoja voi siis suorittaa ennakkoon toisen opintovuoden aikana ja kirjoittaa kandidaatin työn kesällä ennen kolmatta opintovuotta tai kolmosen syksyllä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kandiseminaari pidetään muiden talvikandien aikaan kolmosen keväällä vaihdosta etäyhteyksin. Kandidaatin työn voi kuitenkin kirjoittaa myös vaihdon jälkeisenä kesänä, moni kuitenkin mielellään saattaa kandin päätökseen ennen vaihtoa. Näin vaihtoon voi lähteä ilman painetta tulevasta kirjoitusurakasta. Oli vaihto sitten puolen vuoden tai koko vuoden kestoinen, voi tätä varten luonnollisesti ottaa myös kokonaisen välivuoden opinnoista.
Psst! Voit lähteä myös kesävaihtoon. Kesäkuukausille sijoittuvia lyhyempiä, noin kuukauden vaihtoja voi tehdä esimerkiksi Intiassa. Näistä voi kysyä yliopiston kv-henkilöiltä.
Opintojen keventäminen
Halusin vielä näin lopuksi käsitellä hieman opinnoissa jaksamista. Yliopisto-opinnot ovat olleet ainakin itselle tiivistahtisempia, vaativampia ja laajempia verrattuna aikaisempiin koulutusasteisiin. Työmäärän ja vaatimustason muuttuessa vertailu aiempiin opintoihin tai suoritusnopeuteen kannattaakin unohtaa, minkä itse tajusin vasta toisen opintovuoden aikana. Minusta me retikkalaiset ollaan suurilta osin todella tunnollista ja ahkeraa porukkaa, joka haluaa hoitaa hommat hyvin, ehkä vähän liiankin hyvin. Meitä uhkaakin ennemmin uupumus kuin löysäily ja tämän takia käsittelenkin tässä kohtaa opintorakennetta keventämisen näkökulmasta.
Opintojen lomassa jaksaminen saattaa siis syystä tai toisesta unohtua suorituspaineiden ja muiden haasteiden alle. Silloin voisi pohtia tahdin hidastamista ja opintosuunnitelman keventämistä joiltakin osin. Kandivaiheessa kurssien siirtely ja esimerkiksi jonkin kurssin suorittaminen kakkosen sijasta kolmosella ei pilaa opintosuunnitelmaa. Sen ei myöskään tarvitse hidastaa opintojen etenemistä, mikäli tästä haluaa pitää kiinni. Jälkiviisaana itse olisin tehnyt näin ja siirtänyt opintoja toiselta vuodelta kolmannen syksylle stressin ja väysymyksen helpottamiseksi. Jostain syystä opintojen “vähentäminen” kuitenkin silloin tuntui epäonnistumiselta ja turhan vaikealta asialta, nyt kuitenkin rohkaisisin siihen.
Loppujen lopuksi se, mitä meillä eniten tässä elämässä on, on se arki. Tee siis siitä ajasta itsellesi mukavaa. Kiireellisempiä jaksoja ja viikkoja tulee väistämättä kaikille, mutta mikäli viikot venyvät kuukausiksi ja kuukaudet lukukausiksi ilman taukoja, voisi arjen tasapainoisuutta pysähtyä miettimään. On taito siinä missä muutkin, ymmärtää milloin työmäärää pitää keventää.
Kaikkien voimavarat ovat yksilöllisiä, toinen jaksaa enemmän kuin toinen. Tämän takia myöskään vertailua muihin kanssaopiskelijoihin tai läheisiin on turha tehdä. Me ollaan kuitenkin omia yksilöitämme ja työmäärä ja opintojen tahti tulisi aina suhteuttaa siihen.
Näiden sanojen saattelemana toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesän jatkoa kaikille!
-Maria
Yritysyhteistyövastaava